jäähyväiset ja uuden odotusta

29.6.

Helteet jatkuu, luonto kukoistaa, linnunpojat lähtevät kohta pesästään.   Elämä jatkuu omaa vakaata tahtiaan, vaikka välillä siihen kuuluu vaikeita aikoja. Minunkin kohdalla ikävä ja suru vaihtuu uuden odottamiseksi. Sain tänään vihdoin varmuuden siitä, että elokuussa Koiramäen taloon muuttaa uusi pentu.

Kun Ettan   tuhka palasi uurnassa takaisin, tuntui se hyvältä – ikään kuin Etta olisi palannut takaisin kotiin. Olin etukäteen päättänyt haudata uurnan muiden pikkuystävien joukkoon metsän laitaan. Yllättävän vaikeaa oli kuitenkin luopua tuosta valkoisesta kauniista puu-uurnasta, joka kätki sisäänsä Ettan maalliset jäännökset. Kuukauden päivät uurna odotti sopivaa hetkeä pianon päällä enkelipatsaan vieressä. Milloin milläkin verukkeella siirsin hautajaisia eteenpäin. Parin viikon aikana lauloin itsekseni jäähyväislaulua auton ratissa, lenkillä, saunassa kuin kerätäkseni rohkeutta. Luopuminen vei oman aikansa. Harrin rohkaisemana sain asian vihdoin päätettyä ja vietimme hautajaiset Harrin, Siljan ja koirien kesken kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Hautasimme Ettan uurnan sireenin alle metsän laitaan Piskun ( Ettan iso-isomummon) viereen.

Nyt hautajaislaulu ei enää itketä niin kuin se vielä haudalla teki:

”Mä annan sut pois, mä päästän sut pois, vaikka sattuu.

Mä annan sut pois, mä päästän sut pois, kaikkeen tottuu.

Hymyillään vaan, ei oo muutakaan enää antaa,

luovutaan toisistaan me hiljaa. ”

Olo helpotti, kun hautajaiset oli ohi. Nyt oli aika katso eteenpäin. Antjen ja Ziggen pennut syntyivät juhannusaattona  ja vaikeuksien jälkeen jäljelle jäi kolme vahvaa ja kaunista pentua, yksi narttu ja kaksi urosta. Tänään sain varmuuden, että toinen uroksista on minulle varattu.

Taas toivo herää, että tämän kautta aukeaa mahdollisuus aktiiviseen harrastamiseen ja Milfeddyg- kooikereiden jatkumiseen.

 

 

 

Hilman ensimmäiset agilitykisat

Hilma ja Silja olivat harjoitelleet ahkerasti koko talven ja kevään kuluessa pari alkoi vaikuttaa kisavalmiilta. Muutamat epäviralliset kisat oli juostu mallikkaasti kevätalven ja kevään  kuluessa. Valmentaja Elina Hannikaisen kannustamana Silja ja Hilma starttasivat ensimmäisen kerran virallisissa agikisoissa Ruokolahdella 25.5.

Kisapäivän urakkana oli kolme rataa, jotka menivät oikein hienosta ja nousujohteisesti: ensimmäiseltä agiradalta tuloksena oli 15 virhepistettä: Hilma lähti vauhdilla matkaan ja pudotti ensimmäisen riman, ohjausvirheestä johtuen tuli kepeillä aloitusvirhe ( toiseen väliin) ja puomilta kontaktivirhe. Sijoitus oli neljäs.

Toinen agirata meni jo huomattavasti paremmin. Siinäkin tuli puomin kontaktivirhe, mutta muuten hieno ja vauhdikas rata. Tuloksena 5 virhepistettä ja toinen sija.

 

Kolmas eli hyppyrata oli sitten napakymppi. Reippaalla nollatuloksella tuli komeasti voitto kotiin. Siljan onnella ei ollut rajaa, kun korkeimmalla palkintopallilla seisoi pikkuwalesi vierellään ”oikeat” agilitykoirat bordercollie ja australian paimenkoira.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Silja on tehnyt hyvää pohjatyötä Hilman kanssa ja mukavia kisatuloksia on varmasti nähtävissä lisääkin.

harrastuksia ja lihashuoltoa

27.6.

Taas on yksi helteinen päivä illassa. Torstaiseen tapaan kävimme Kelmin ja Lempin kanssa rally-tokotreeneissä. Helle vähän sekoitti Kelmin keskittymistä ajoittain, mutta Lempi oli aivan täpinöissään, kun pääsi vuorollan radalle. Se hököttää suu raollaan ohjaavan käden perässä ja tepsuttaa innolla koko radan, vaikka ei normaalia puheääntä kuulekaan. Parhaansa mukaan se kuitenkin yrittää noudattaa käsimerkkejä. Seuraaminen sujuu edelleen hyvässä kontaktissa. Illan päätteeksi käytiin vielä uimassa. Kelmi nouti reippaasti kelluvaa lelua ja Lempikin pulahti muutaman kerran pikkulenkin verran. Lopuksi oli minunkin vuoro uida ja koirat odottivat rannalla.

lähdetäänkö rally-tokoon?

 

Agilitya

Edellisiin keväisiin verrattuna Kelmi on kisannut tänä keväänä vähemmän. Agilityn SM- nollia saatiin sitten lopulta kerättyä 6 kpl vaadittavista seitsemästä, joten SM-kisoihin ei päästy tänä vuonna. Kooikeriyhdistyksen joukkueeseen olisi kyllä kaivattu, mutta olimme jo  sopineet muuta menoa. Seuraavat agikisat juostaan 6.-7. Ylöjärvellä,jossa  osallistumme tänäkin vuonna agirotutapahtuman yhteydessä käytäviin paragi-SM kisoihin ja seniori SM-kisoihin. Lauantaina Kelmi juoksee lisäksi Finish open karsintaradan. Muuten pidämme heinäkuun ja elokuun alkupuolen lähes kokonaan agilitytaukoa. Jonkin verran toki treenataan oman ryhmän treeneissä ja kotipihalla, mutta kisoihin mennään vasta elokuun lopulla. Jatkossakin Kelmi kisaa entistä harvemmin. Varsinaisia tavoitteita ei enää ole, vaan tehdään aksaa omaksi ja koiran iloksi ja sen verran, että tuntuma lajiin säilyy uutta agikoiraa odotellessa.

 

Rally-tokoa

Rally-tokosta on tullut Kelmille uusi laji. Toukokuun 5. päivä kävimme toisen alokasluokan kisan Vantaalla ja tuloksena oli hyväksytty rata tuloksella 86 pistettä. ( 70 pistettä on hyväksymisraja)

18.-19.5. oli vuorossa Hausjärven kisa. Lauantaina Kelmi tuli toiseksi 99 pisteellä, mikä tiesi siirtoa avoimeen luokkaan. Sunnuntaina Kelmi kilpaili siis ensimmäistä kertaa avoimessa luokassa ja voitti luokan 87  pisteellä. Aika Kelmi!

Seuraavat R-T kisat on suunnitelmissa 20.7. Lempäälässä jos onnistumme saamaan kisapaikan. Tavoitteena olisi tänä vuonna saada siirto voittajaluokkaan. Talven aikana on sitten aikaa harjoitella voittajaluokan liikkeitä ja ratoja.

 

Kelmi nauttii rally-tokosta tosi paljon. On ilo katsoa, kun Kelmi tekee töitä niin innolla ja iloisesti. Laji on tokoon verrattuna hauskaa koirallekin, kun käsimerkein ja kannustamalla saa innostaa koiraa koko ajan.

lihashuoltoa

Hausjärven kisareissun yhteydessä kävimme myös Hyvinkään koirakylpylässä, kun kerran niin lähellä oltiin matkassa. Se oli todella myönteinen kokemus sekä minulle, että Kelmille. Paikka oli siisti ja palvelu ystävällistä. Meillä oli puolet suuresta altaasta käytettävissä puolen tunnin ajan. Ohjaaja näytti aluksi, kuinka altaassa toimitaan ja sitten jatkoimme itseksemme loppu ajan. Aluksi Kelmillä oli uimaliivi päällä, mutta se näytti vähän häiritsevän sen menoa. Vauhti reipastuikin ja ilme kirkastui, kun liivi heitettiin pois. Altaan kummassakin päässä on luiska, jota pitkin koira talutetaan kytkettynä altaaseen tai houkutellaan lelun perään altaaseen. Ohjaaja kävelee altaan reunalla ja ohjaa koiraa uimaan altaan toiseen päähän, josta noustaan pois samanlaista luiskaa pitkin. Allasta voi uida edestakaisin tai kävellä aloituspäähän takaisin. Kokeneemmat koirat osasivat uida vapaana altaan päästä päähän ohjaajan kulkiessa altaan reunalla. Kelmi lähti innolla tennispallon perään ja ui pallo suussa loppuun asti. Annoin välillä makupalan palkaksi niin motivaatio pysyi yllä koko puoli tuntia. Alussa  koira pestiin, että altaan vesi pysyy puhtaana. Loppupesu on myös tarpeellinen, koska vedessä on vähän klooria. Puolen tunnin ratatuinti oli hyvää treeniä ja poika oli illalla kovin raukea. Uinti venyttää hyvin agilitykoiran jumittuvia lapoja ja parantaa takajalkojen lihsakuntoa. Se aikaansaa myös hyvää kiertoliikettä rintarankaan ja venyttää kylkiä, mitkä helposti agikoiralla jumiutuvat. Jos täällä lähellä olisi koirakylpylä, käyttäisin koirani talvisaikaan vähintään kerran kuussa siellä kuntoutumassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kelmi on koko kevään ajan käynyt muutenkin lihashuollossa urheilukoirahieroja Suvi Miettisellä ja myöhemmin eläinfysioterapeutti Eini Kipinoisella. Sitkeät lihasjumit kylkivälilihaksissa ja takareidessä alkavat vähitellen helpottaa. Hoitoa jatketaan harvemmalla välillä varmaan syksyllä. Kesä aika hoidetaan kroppaa uittamalla ja metsälenkeillä.

 

 

kevät ja alkukesä 2013

26.6.2013

On kesän kuumimman päivän ilta, kun vihdoin ryhdyn taas päivittämään blogia. Viime päivät ovat olleet helteisiä ja tänään ukkoskuuro vähän yritti helpottaa hellettä. Ilta on nyt kuuman kostea ja tyyni.

Aikaa on vierähtänyt yli kuukausi siitä kun viimeksi tänne kirjoittelin. Monenlaista mukavaakin on ehtinyt tapahtua, mutta surutyö Ettasta ja kevään monet kiireet ovat olleet esteenä kirjoittamiselle. Jospa nyt saisin jonkinlaista yhteenvetoa aikaiseksi.

WELSHIEN SYNTTÄREITÄ

Toukokuussa vietettiin welshikasvattien synttäreitä. Tällä hetkellä vanhimmat elossa olevat kasvatit Niilo ja Mimmi täyttivät komeat 14 vuotta 7.5.  Ne ovat viimeiset elossa olevat alunperin seitsemästä pennusta. Molemmat vanhukset ovat ikäisekseen hyvässä kunnossa ja nauttivat elämästään täysillä. Toivotaan niille pitkää ikää ja terveitä vuosia.

 

Kuvassa Niilo 14v nauttii mökkielämästä

 

Toukokuun 20. päivä oli vuorostaan nuorimpien Milfeddyg welshien 2 -vuotissynttärit.

 

Yläkuvassa Hilman studiokuva, jolla se osallistui show dog – kuvakisaan ja pärjäsi aluekisassa ihan mukavasti. Alakuvassa Katrin lähettämä Herttan synttäriposeeraus.

Synttäreitä vietettiin pentuetapaamisen merkeissä 8.6. Mukana tapaamisessa olivat Hilma, Helmi, Hertta, Kerttu ja Vili omistajineen. Ohjelmassa oli rally-tokoa ja agilitya LAU:n hallilla minun ja Siljan opastuksella. Vili taisi saada rally-tokotartunnan ja Tanja ilmottautui rally-tokokurssille Joensuussa. Hallilta siirryttiin Laamasille Kotanimeen, jossa ohjelma jatkui uimisen ja riistapukin noutotreenissä ja muuten vaan vedessä melskatessa. Osa kävi harjoittelemassa hakua ja laukauksen sietoa Joukon johdolla. Vaikka Kertulla oli kiiman tärppipäivät, meni kaikki touhu sopuisassa tunnelmassa. Kerttu ja urokset Vili ja Kelmi olivat porukassa vuorotellen, ettei meno mennyt ihan mahdottomaksi.

Mukava päivä jatkui Siljan opastuksella näyttelytreenissä ja trimmauksen opettelussa. Päivän kohokohta oli tietenkin Joukon ja Virpin valmistamat grilliherkut kaikkien tuomista tarpeista. Illan päätteeksi saimme vielä nauttia rantasaunan löylyistä ja pulahtamisesta virkistävään veteen ja sen päälle vielä Kaisan paistamia lettuja.

Olipa taas mukava pentuetapaaminen.  Olen niin iloinen, että onnistuimme saamaan kaikille pennuille juuri oikeat ja oikein mukavat omistajat. Ensi vuonna ehkä voisimme viettää kesäistä päivää isommallakin Milfeddyg- welshiporukalla. Katrin ehdotuksesta perustimme facebookiin Milfeddyg welshi- ryhmän, jonka kautta voimme pitää yhteyttä toisiimme ja tutustua uusiin ja vanhoihin sukulaisiin.

Tässä alkua kevään ja alkukesän tapahtumiin. Jatketaan vaikka huomenna.