Siiri nukkui pois 30.5.12

Sain eilen surullisen viestin Raisiosta Welleniuksen perheeltä, että Siiri oli nukkunut ikiuneen 30.5.2012. Vain pari viikkoa sitten Marika kirjoitti, että Siirillä oli todettu pahanlaatuinen iholla esiintyvä  T-solulymfooma. Kyseinen tauti useimmiten etenee rajusti ja leviää myös sisäelimiin. Niin Siirinkin tapauksessa lääkityksetä huolimatta tauti eteni rajusti ja olisi muuttanut Siirin elämän kärsimykseksi. Päätös oli raskas, mutta oikea Siirin kannalta.

Siiri ehti saavuttaa 10 vuoden iän 13.4.2012. Siiri oli Welleniuksen perheelle kovin rakas koira. Se osallistui kaikkiin perheen touhuihin innolla. Siiri harrasti agilitya aluksi Marikan ja myöhemmin perheen tyttären kanssa. Kuten nuoruuden kuvasta näkyy, Siiri oli todella kaunis walesityttö. Nuorena se kävi muutamassa näyttelyssä ja sai hyviä arvosteluja.

 

Toinen kuva, jonka Marika on ottanut Siiristä kotipihalla, on kahden viikon takaa. Siinä Siiri on vielä hyvissä voimissaan ja hyväntuulisen näköinen. Toivon Welleniuksen perheelle voimia surussa. Kauniit muistot jäävät.

 

 

 

 

 

 

 

Haminan KV-näyttely 13.5.2012

 

Siirrytään nyt ajassa lähes 3 vk taaksepäin. Milfeddyg wss porukka lähti joukolla äitienpäivän viettoon  KV-näyttelyyn Haminan Bastioniin. Päivä oli lämmin ja aurinkoinen, vaikka varjossa navakka tuuli viilensi ilmaa selvästi. Henkilökohtaisesti päivä oli aika raskas, kun koivuallergialla alkanut flunssa kiristi otettaan päivän aikana. Kotiin päästyä kaaduin sänkyyn ja pidin sairaslomaa kokonaisen maanantaipäivän. Tunnelma oli kuitenkin iloisen rento ja juhlistimme äitienpäivää picnic eväitä maistellen ja kohotimme kuohuviinimaljan sekä ihmis- että koiraäideille.

Kaikki R-pentueen nartut olivat tulleet taas ottamaan mittaa toisistaan. Kaikki saivat laatuarvostelun EH ja järjestys oli Hertta 1., Kerttu 2., Helmi 3., Hilma 4.

 

 

 

 

 

 

 

Avoimessa luokassa esiintynyt Nessie (Milfeddyg Onnen) sai laatuarvostelussa ERI, oli luokassaa  toinen ja sai SA:n, mutta ei sijoittunut pn-luokassa.Käyttöluokassa esitetty R-tyttöjen emo Sohvi (Milfeddyg Organydd) sai laatuarvostelussa ERI, oli luokassaan toinen ja sai SA:n sekä sijoittui pn- luokassa kolmanneksi.Alla olevassa kuvassa poseeraa Sohvi neljän tyttärensä kanssa.

Sokerina pohjalla loisti 10-vuotias veteraani Jassu (Milfeddyg Geneth). Jassu valloittaa edelleen joustavilla liikkeillään, vaikka onkin jo mummon pyöreä, ja turkkikin on jo vähän samentunut. Jassu oli ROP-veteraani ja sijoittui vielä loppukilpailuissakin näyttelyn neljänneksi kauneimmaksi veteraaniksi! Onnea Jassu!

Milfeddyg kasvattajaryhmä Nessie, Sohvi, Hertta ja Kerttu tuli toiseksi ja sai kunniapalkinnon.

Alla tänä keväänä otettu kuva Jassusta, jossa näkyy hyvin sen lennokkaat liikkeet.

Rotunsa parhaaksi tuomari Pekka Teini valitsi erittäin voitokkaan nartun C.I.B&pohj Mva JV-08 V10 HeV-10 PMV-10-11 SV -11 Benton Walk of Fame, joka on R-pentujen isän pentuesisar.

 

Ja olivathan näyttelyssä myös Kelmi ja Etta. Tuomari Spoljaric Boris antoi kummallekin  laatuarvostelussa ERI  ja kumpikin saivat SA:n. Kelmi oli lisäki ROP-veteraani ja PU3. Etta oli PN4 ja sai varasertin.

Rotunsa paras oli narttu Wisestone´s Anastasia ja VSP oli Manusia´s Axel-Lobke

 

 

 

 

 

 

 

 

Lempin trimmattu häntä 29.5.12

Lempin häntäkarvat olivat kasvaneet niin pitkiksi, että ne laahasi maata ja niihin tarttui roskaa. Päätin trimmata Lempille wss hännän. Kuvassa Lempi esittelee häntäänsä ennen ja jälkeen trimmauksen.

Muutenkin muori voi hyvin, vaikka on sairastanut cushingintautia ja 1,5 vuotta. Turkki on paremmassa kunnossa kuin vuosiin ja mieli pirteä. Vähän reilun puolen tunnin lenkitkin Lempi jakassa hyvin. Pidemille matkoille se ei enää lähde mukaan. Yläkertaan Lempi ei halua enää kiivetä ja sinne kannettunakin kipittää raput välittömästi alas. Se tahtoo elää turvallisesti alakerran koirana. Kun on temppujen harjoittelun aika, on Lempi heti innokkaana paikalla. Ikää muorilla on nyt 13 v 8 kk.

Täydellinen päivä Joensuun KV-näyttelyssä 27.5.12

27.5.2012 onnistuimme yli odotusten Joensuun KV-näyttelyssä.

KOOIKERHONDJET

Kooikereita oli näytteillä 9 kpl. Itävaltalainen tuomari Marie-Luise Doppelreiter  todella ihastui Kelmin iloiseen esiintymiseen ja hyvin säilyneeseen olemukseen. Kelmistä leivottiin ROP-veteraani ja ROP. Inttivaliona se ei voinut ottaa CACIBIA vastaan.

Kelmin arvostelu vapaasti käännettynä:Ihastuttava tyyppi ja kunto, kaunis pää ja ilme, erittäin kaunis rungon muoto, hyvät kulmaukset. Erinomaiset liikkeet. Näyttää fantastiselta ikäisekseen.

Myös Etta oli tuomarin mielestä erinomainen. Sen palkintolista oli VSP, SERT ( Ettan neljäs) ja CACIB !

Ettan arvostelu: Vahva narttu, mutta erittäin kaunis pää ja ilme. Kaunis rungon muoto, hyvät kulmaukset, hyvät liikkeet, kaunis turkki ja väri.

Voi sitä juhlaa! ROP- kehään sain Anniinan esittämään Kelmiä, kun yksin olisi ollut vähän hankalaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

WALESINSPRINGERSPANIELIT

Edellispäivän pentutapaamisesta kotiutunut Vili ( Milfeddyg Rhagorol) esiintyi ensimmäisessä virallisessa näyttelyssään kotikaupungissaan kovin edukseen. Tuomari piti Vilin eloisasta esiintymisestä ja iloisesta ilmeestä. Aluksi juokseminen tahtoi mennä loikkimiseksi, mutta tuomarin pyynnöstä kolmas kierros meni jo tyylikkäällä ravilla. Vili sai laatuarvostelun ERI, voitti junioriluokan ja sai SA, SERT ja oli vielä RC rop- juniori. Olimme omistajien Tanjan ja Mikon kanssa aivan ilosta revetä. Uskomatonta, että Vili ensimmäisessä näyttelyssään nappasi sertin kovassa porukassa. Waleseja oli esillä 25 ja Slovenialaisen tuomarin mielestä taso oli korkea. Mikko oli nähnyt unta, että Vili tulisi rotunsa paras  tässä näyttelyssä. Voi sanoa, että uni toteutui, olihan Vili sentään rop- juniori.

Ryhmäkehässä olikin sitten urakkaa, kun jouduin juoksemaan siellä 4 kertaa: Kelmin kanssa ROP- veteraanikehässä ja 8- ryhmän kehässä, Vilin kanssa RC rop- juniorikehässä ja vielä ystäväni Railin Unna irlanninterrierin kanssa terrieriryhmässä. Emme sijoittuneet ryhmissä, mutta onhan se aina juhlava kokemus juosta kierros isossa kehässä.

 

WSS R-PENTUJEN TAPAAMINEN 26.5.12

Lauantaina 26.5.2012 kokoonnuimme kauan odotetuille wss R-pentujen pentutreffeille  Laamasille Lappeenrantaan – siis pentujen syntymäkotiin. Kaikki 7 1- vuotiasta junnua saapuivat omistajineen paikalle aamupäivän kulueesa. Ympäröivä metsä ja vieressä välkehtivä Saimaa sekä avara piha loivat mitä parhaimmat puitteet monipuoliselle ja hauskalle päivälle ja aurinkoinen sääkin helli osallistujia. Virpi ja Jouko valmistivat nautittavaksemme herkullista paellaa ja jokainen oli tuonut monenlaista herkkua sekä ruokapöytään että kahvin kera.

Alkajaisiksi tehtiin jokaiselle koiralle oma, noin 100m mittainen verijälki. Jäljet saivat kypsyä ruokailun ajan. Kun ihmisten vatsa oli täynnä herkullista paellaa, pääsi   jokainen koira vuorollaan  jäljestämään minun toimessa oppaana. Kaikki junnut jäljestivät kukin omalla tavallaan ja löysivät jäljen päässä odottavan hirven sorkan, jota sitten haisteltiin varovaisen kunnioittavasti. Osaa nartuista vahva veren haju hirvitti ja eteneminen oli kovin varovaista. Mutta seuraavalla kerralla meno on ja varmasti reippaampaa, kun tietää, mistä oikein on kyse. Helmi oli jäljestyksessä varmoin; se eteni koko ajan jälkitarkasti ja tasaisen rauhallista vauhtia. Uroksilla oli vähän enemmän vauhtia, mutta veren ohella välillä piti haistella kaikkea muutakin siinä matkan varrella. Sorkka kuitenkin löytyi ja siitä palkaksi tuli reippaat kehut ja herkut. Jäljestys ei näillä koirilla tuottane ongelmia taipparissa. Ettalle Jouko oli tehnyt vähän pidemmän jäljen, jonka se pääsi illan suussa haistelemaan. Etta teki erinomaisen varmaa ja tarkkaa työtä parilla tarkistus silmukalla. Maalissa se näykki hirven sorkkaa ja olisi halunnut ottaa sen suuhunsa. Viime kesän muutama lyhyt jälkiharjoitus oli talven aikana kypsynyt mielessä. Tarkoitus olisi kesän aikana tehdä muutama lähes koejäljen mittainen harjoitus ja yrittää syksyllä mejäkokeisiin.

 

jälkihommien jälkeen käytiin leikkimielinen agikisa. Virpi toimi tuomarinsihteerinä Siljan tuomaroidessa. Agilitykurssin käyneet Albert, Hilma, Vili ja Sohvi joutuivat antamaan 5 pisteen tasoituksen keltanokille. Kisan voitti Hertta.

 

Järvenrannalla kun oltiin, harjoiteltiin porukalla uimista ja riistapukin ja keppien noutoa. Välillä taisivat ihmisten vaatteet kastua enemmän kuin koirien turkit, mutta lopulta kaikki uivat jollain tavoin ja osa jopa nouti riistapukin. Jonkun mielestä keppi oli kyllä miellyttväämpi ottaa suuhun kuin ”karvainen” riistapukki. Kuvat uimaharjoituksista on Katrin  ottamia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Uimaharjoitusten jälkeen nautittiin kahvipöydän antimista ja koirat temmelsivät kaikessa sovussa yhtenä punavalkoisena kasana. Oli todella ilo katsoa kuinka sopuisaa sakkia nuo kaikki 7 pentua ja Sohvi olivat. Mitään ärinöitä ei kuulunut urostenkaan kesken, vaikka Hilmalla oli juoksuaika lähes kiihkeimmillään. Osan ajasta Hilma joutui viettämään häkissä turvassa urosten liian innokkaalta lähestymiseltä. Myös Etta ja ”väärän rotuinen” irlanninterrieri Unna mahtuivat hyvin joukkoon.

Päivän lopuksi perustin kenttävastaanoton, jossa junnut saivat 1- vuotisrokotteet ja punkkiaineetkin kävivät kaupaksi.

Illansuussa kotia kohti matkasivat tyytyväiset omistajat ja väsyneet koirat ja lapset. Hertan porukka jäi vielä saunomaan ja parantamaan maailmaa grillin ääressä ja lähtivät kotimatkalle vasta sunnuntaina.  Tapaamisesta jäi oikein hyvä mieli ja ajattelimme tehdä siitä perinteen. On ollut onni saada upeille  koirille parhaat mahdolliset omistajat. Jään  turvallisin mielin seuraamaan kasvattien kehitystä.

 

 

Tiksu on poissa 20.5.12

Tähän asti vanhin kasvattini kooikerhondje Tiksu / Milfeddyg Cedric Bianca ( Vanjo+ Pisku) ehti saavuttaa kunnioitettavan 15 vuoden iän. Se nukkui ikiuneen perheensä ympäröimänä kauniina kevätpäivänä 20.5.2012. Edellisenä päivänä oli vietetty Tiksun omistajan Outin häitä. Näinhän elämässä aina on; ilon ja surun päivät vuorottelevat. Mutta niin kuin Hannu kuvasi, Tiksun lähdön hetki oli rauhallinen ja juhlallinen. Vaikka se oli surullinenkin se ei ollut lohduton, kun kyseessä oli jo vanha ja parantumattomasti sairas koira. Keuhkosyöpä vei Tiksun voimat melko nopeasti. Tiksu oli vielä suhteellisen pirteä vanhus, kun tapasin sen edellisen kerran Kotkan agikisoissa 6.5. Mäkelät muistivat aina, että heidän hakiessa Tiksu-pentua vannotin heitä pitämään siitä hyvää huolta 15 vuotta. Nyt he vitsaillen kysyivätkin, voivatko he palauttaa Tiksun, kun se 8.5. täyttää 15 vuotta. Pian synttäreiden jälkeen Tiksu alkoi eristäytyä perheestä ja menetti ruokahalunsa. Se saattoi tuntikausia istua tontin toisella laidalla joen varressa. Aivan kuin se olisi katsellut hollantilaisten esi-isiensä suuntaan. Joen rannassa nekin tekivät töitään sorsien parissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tiksu eli hyvän ja terveen elämän loppumetreille asti. Se oli kookas ja vahva kooikeriuros. Outin kanssa se harasti agilitya ja nousi kolmosluokkaan asti, vaikka olikin maxikoiraksi pieni. Kisaura loppui 2002 Outin lähtiessä opiskelemaan, mutta reipasta koiran elämää riitti vielä monet vuodet.

R-pennut 1-vuotta 20.5.12

Milfeddyg R- pentue vietti 1- vuotis synttäreitään 20.5.2012. Synttäreitä juhlistettiin eri tavoin. Hilma sai synttärilahjaksi röhkivän possulelun ja Hertalle tarjottiin nakilla koristeltua synttärileipää. Toivottavasti muillakin pentuesisaruksilla oli oikein mukavat ensimmäiset synttärit! Lopuksi Hilman virallinen synttäriposeeraus ja sitten ei niin virallinen poseeraus 🙂

”Hilma” Milfeddyg Rhuddin

T: Liisa

Pentue R

Pentue P

Pentue O