Katsaus vuoteen 2012

Vuosi 2012 alkaa olla lopuillaan. Kulunut vuosi kertautuu mielessä tapahtumarikkaana ja antoisana. Monessa asiassa toiveet ja tavoitteet täyttyivät yli odotusten. Pettymyksiä ja vastoinkäymisiäkin toki mahtui vuoteen. Sehän kuuluu elämään. Elämä olisi liian tylsää ilman vaikeuksia ja niistä selviytyminen vahvistaa mieltä ja rikastuttaa elämää.

Yritykseni on nyt toiminut 3 vuotta ja näyttää siltä, että Eläinklinikka Kotisalo on löytänyt paikkansa muiden eläinklinkoiden joukossa. Työ tuntuu mielekkäältä ja se  turvaa toimeentulon yhdelle ihmiselle ja kolmelle koiralle. Vanhan talon kunnossapito toki pitää huolen siitä, ettei mitään ylimääräistä jää säästöön.

Hyvä ja turvallinen mieli on myös siitä, että läheisillä ihmisillä on elämä kunnossa. Minullekin merkitsee paljon se, että tyttäret ovat elämäänsä tyytyväisiä ja heidän perheillään on asiat hyvin.

Kun vain terveyttä riittää, on hyvä jatkaa tulevaan vuoteen.

Tässä blogissa olen enimmäkseen kirjoitellut koiraharrastukseen liittyviä asioita, joten otetaan katsaus menneeseen vuoteen siltä kannalta katsoen.

Vuosi oli todella tapahtumarikas siitäkin syystä, että nuorimmainen koira Etta on kasvanut aikuiseen ikään ja harrastukset monella saralla ovat hyvällä alulla.

Etta

Etta aloitti agility-kilpailut kesäkuussa ja nousi nopeasti kolmosluokkaan syyskuun alussa. Kolmosluokassa Etta on kisannut 14 kisaa, jossa saavuttanut yhden nollatuloksen. Enimmäkseen se on kerännyt hylkytuoksia kolmosluokassa. Tekniikkaa ja radanlukutaitoa opetellaan talvella kisatauon aikana.  Virallisia kisastartteja Etta ehti juosta 26 kpl ensimmäisenä kisavuotenaan. Yhden arvokisatuloksenkin Etta ehti saavuttaa: kolmas sija paragilityn SM-kilpailuissa.

Ettan näyttelyvuosi oli vakuuttava: 12 näyttelyä:2x CACIB, 3X vara-CACIB, 2x SERT, 2x vara-SERT, 2x ROP, 1x VSP. Näyttelyvuosi huipentui voittajanäyttelyyn josta tuloksena FI MVA ja voittaja -12 titteli.

Spanielien taipumuskokeen Etta läpäisi ensimmäisellä yrittämällä.

Myös jäljestyksessä Etta osoitti kykyjään ja sai ensimmäisessä mejäkokeessa AVO 1-tuloksen.

Terveystulokset tähän asti kunnossa: terveet silmät ja polvet, lonkat B/C.

Kaikin puolin tyttö täyttää jalostusvaatimukset ja pentuja suunnitellaan vuoden kuluttua. Siihen asti nautitaan monipuolisesta harrastamisesta.

Kelmi

Näyttelykehissä Kelmin ensimmäinen veteraanivuosi oli menestys. Vuoden aikana Kelmi kävi 9 näyttelyssä, joista tuloksena: 3x ROP, 2x VSP, 7x  ROP-veteraani, Norjan muotovalio ja Pohjoismaiden muotovalio.

Agilityä juostiin ahkerasti edellisvuosien malliin yhteensä 44 starttia. Tuloksena 7 nollatulosta, 18 yliaikanollaa. Niistä 5x ajanylitystä oli alle 1 s ja 7x yliaikaa kertyi 2-4s. 5x Kelmi teki yhden ratavirheen ja 14x rata päättyi hylkyyn. Jos Kelpo siis olisi vähän nopeampi jaloistaan, olisi sillä tältä vuodelta 25 nollatulosta. Niin monta kertaa se juoksi radan ilman ratavirheitä. Virheettömyysprosentti on 56,8%. Taitava poika.

SM-nollia on kilpailukirjassa nyt 4 kpl suraavia SM-kisoja varten.

Tärkeimmät meriitit tältä vuodelta: piirinmestaruus pronssi, hopeaa Paragi SM-kilpailuissa, pronssia seniori SM-kilpailuissa.

Lempi

Lempin suurimmaksi saavutukseksi tänä vuonna luen 14- vuoden iän hyvässä ja reippaassa kunnossa. Olemme onnellisia jokaisesta päivästä, jonka mummo saa olla pirteänä kanssamme.

 

uuteen vuoteen

Kaikin puolin voin siis olla tyytyväinen kuluneeseen vuoteen. Seuraavaan vuoteen lähdetään maltillisesti pikku ystävien ehdoilla. Ettan kanssa on näyttelypuolella tavoitteena kansainvälisen muotovalion arvo. Agilityssa keskitytään harjoitteluun ja kisataan harkiten kummallakin koiralla. Jos Kelmin SM- nollia kertyy vaadittavat 7 täyteen, osallistumme SM-kisoihin. Se ei ole kuitenkaan itse tarkoitus, vaan pitää Kelmin kanssa taitoja ja motivaatiota yllä. Ettan kanssa edetään maltilla, opetellaan huolella tekniikat niin, että hauskuus ja motivaatio säilyy. Radanlukutaito kehittyy siinä samalla.

Jäljestystä harrastamme edelleen sekä Ettan että Kelmin kanssa. Lempikin saa välillä tulla mukaan lyhyemmille jäljille. Ettan kanssa on kisatavoitteena päästä voittajaluokkaan.

Myös rallytokoa varmaan jatkamme viihdelajina sekä Ettan että Kelmin kanssa.

Luottavaisin mielin siis tulevaan vuoteen. Lähimpänä ohjelmassa tänään umpihankihiihtoa Siljan ja Panun jäljissä Haukilahdessa 5 koiran kanssa.

 

voittajanäyttelyt 2012

Tänäkin vuonna osallistuimme vuoden kumpaankin voittajanäyttelyyn Helsingin messukeskuksessa. Lauantaina 8.12. järjestettiin Helsinki winner 2012 näyttely ja sunnuntaina oli vuorossa voittaja-winner 2012 näyttely. Viikonlopusta muodostui näyttelyvuotemme ikimuistoinen huipentuma.

Lauantaina kooikerikehässä pyörähti 27 koohottia. Hollantilainen tuomari  Doedijns Rony valinta parhaaksi urokseksi ja rotunsa parhaaksi junioriuros Wisestone Bluey ”Uni”  ja VSP valioluokan narttu Criskooi´s Lotte. Kelmin tulos PU 4, ROP veteraani ja veteraani Helsinki winner -12. Etta oli tuomarin mielestä liian maskuliininen ja tuloksena EH.

 

Lauantain lievä pettymys vaihtui sunnuntaina onnen huumaan Eeva Rautalan arvostellessa 33 kooikerhondjea. Eeva päätyi samaan valintaan urosten kohdalla kuin lauantain tuomarikin. Uni oli siis paras uros. Kelmi oli jälleen ROP veteraani ja veteraani winner -12.

Eeva Rautala jakoi SA:n vain neljälle nartulle: junioriluokan Criskooi´s Matilda, valiolukan nartuille Criskooi´s Lotte ja Manusia´s Olivia sekä Ettalle. Kilpailu sertistä käytiin siis juniorinartun ja Ettan välillä. Empä ollut ensin uskoa todeksi, että Eeva valitsi parhaaksi nartuksi Ettan. Ja ROP- kehässä ei ollut riemulla rajoja, kun Etta valittiin vielä rotunsa parhaaksi. Ettan komea tulosrivi oli siis paras narttu, serti, cacib, ROP, Suomen muotovalio, voittaja-12! 🙂

Ettan arvostelu 9.12. :Kookas narttu. Hyvä tyyppi. Miellyttävä pään muoto, hieman pyöreät silmät. Hyvät korvahapsut. Hyvä kaula, ylälinja ja hännän asento. Erinomainen rintakehä. Vankka Luusto. Hyvin kulmautunut. Hieman litteät käpälät. Hyvä väritys muuten, mutta hieman täplikkyyttä. Erinomaisen voimakkaat liikkeet. Erinomainen luonne. Voittaja 2012.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oli todella juhlavaa kokea Ettan valioituminen juuri voittajanäyttelyssä koko kooikeriväen riemuitessa ympärillä. Ettan kasvattaja Aila oli koko ajan varma Ettan voitosta ja hänkin oli varmasti onnellinen tuloksen varmistuttua. Voittajanäyttelyn ryhmäkehä on aina juhlava kokemus. Tänä vuonna sain sen kokea kolmasti: Kelmin kanssa näyttelyn parhaan veteraanin valinta sekä lauantaina että sunnuntaina ja Ettan kanssa sunnuntaina 8-ryhmän parhaan valinta. Vaikka sijoituksia ei tullutkaan, oli se silti jälleen mieleen painuva kokemus.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kiitos Suville kuvaamisesta. Kaikki tämän artikkelin kuvat ovat Suvi Tyynismaan kuvaamia.

 

Vuoden viimeiset agikisat joulukuussa

Joulukuu hurahti niin vauhdikkaissa merkeissä, etten ehtinyt blogiakaan päivittämään. Nyt kun joulukin on juhlittu ja olen muutaman päivän lomalla, on aikaa muistella loppuvuoden huippuhetkiä.

KOTKAN KISAT

Kotkassa kisattiin pikkupakkasessa 2.12. Pertti Siimeksen radoilla. Pertti oli laatinut vauhdikkaat radat, joissa sai kokea vauhdin hurmaa, vaikka matkalla oli sopivasti myös ansoja. Etta urakoi kaikki kolme kolmosten rataa. Kaksi rataa meni hyvällä vauhdilla ja yhteistyössä. Tuloksena oli ensimmäinen kolmosluokan nolla Ettan kilpailukirjaan. Yhdellä radalla oikaisin mutkan liian ahnaasti ja aiheutin näin kieltovirheen. Korjaamiseen meni vähän aikaa ja tuloksena tältä radalta 5 + 1,56s yliaikaa.
Viimeisellä radalla varmistelin vaikeaa kuviota liikaa, ja Etta hyppäsi hypyn väärään suuntaan ja tuloksena hylky.

Kelmin urakkana oli kaksi rataa. Kelpon kanssa meno on tuttua ja nautittavaa, kun tuntee kisakaverin edesottamukset jo hyvin. Ensimmäiseltä radalta tuloksena hieno nolla alle ihanneajan. Toinenkin rata meni ilman virheitä. Ohjasin liian varovaisesti kohdan, missä Etta oli sortunut hylkyyn ja varmistelu aiheutti 1,32 s yliajan. Siis karvan verran lähellä oli taas tuplanolla. Hienoa Kelpo.

 

JOENSUUSSA  ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ

Joensuussa kisattiin itsenäisyyspäivänä kovassa pakkasessa kolme rataa, joista enimmäinen – hyppyrata- oli samalla kooikerhondjen rotumestaruuskisarata.

Ettan kanssa ei koko iltana oikein löytynyt yhteistä rytmiä. Ensimmäinen rata meni aika epävarmoissa merkeissä. Niissä kohdissa, joissa oletin Ettan irtoavan leikkauksesta, se tökkäsikin jalkoihin. Tuloksena kaksi kieltoa ja nipin napin ihanneaikaan. Kahdella viimeisellä radalla Etta lähti lapasesta ja liihotteli hylkyyn. Totesin, että Etta on todellakin vielä aika raakile kolmosluokkiin. Tarkemmin sanoen meidän yhteistyö vaatii vielä paljon harjoitusta. Kisatauko tulee tarpeeseen. Sydäntalven aikaan ehdimme hioa tekniikoita ja radanlukutaitoa. Vielä se Etta kyntensä näyttää. Ainesta tytössä kyllä on.

Kelmi puolestaan lunasti odotukset niin kuin vanha konkari konsanaan. Vauhdikkaalta hyppyradalta Kelmi juoksi varman nollan 3,46s alle ihanneajan. Tällä tuloksella se lunasti hopeasijan kooikerhondjen rotumestaruuskisassa!   Mestaruuden voitti Tico  ( Milfeddyg Magnat Emily) ja Kati Keränen, joten sukuunhan se mestaruuskin meni. Ticon voittoaika oli alle sekunnin parempi kuin Kelmin. Tuplanolla oli nytkin lähellä; toiselta radalta tuloksena virheetön rata sekunnin yliajalla 🙁  Viimeisellä radalla Kelmi sortui samaan ansaan kuin Etta ja seurauksena hylky.

Kireästä pakkasesta ja iltamyöhään venyneestä päivästä huolimatta meillä oli hauska kisamatka Pohjois-Karjalaan. Matka meni rattoisasti seurakavereiden iloisessa seurassa. Ei hassumpaa viettää itsenäisyyspäivää välillä näinkin.

Kertun jahtikuvia syksyltä 28.12.2012

Kaisa lähetti muutaman kuvan Kertun sorsastusretkiltä. Kuvat on otettu jo syksyllä, mutta ovat sen verran hauskoja, että ajattelin laittaa ne vielä näkyviin.

Yhdessä kuvassa kiilusilmäinen Kerttu noutaa tyhjää hylsyä. Äkistään näyttää vaaralliselta puuhalta, mutta onneksi siitä oli jo ammuttu haulit tyhjäksi.

Sorsan nouto-ote kaipaa vielä harjoittelua, mutta tehokkaalta näyttää toiminta.

Jahdin lopuksi Kertulla riittää vielä energiaa nakerrella puun oksia.

Hauskaa näyttää tytöllä olevan noilla retkillä.