PRINKA AKSAA JA RALLATTAA

RALLY-TOKO

Lappeenrannan palveluskoirayhdistyksen ensimmäisissä rallytokokisoissa 17.5.  Prinka tavoitteli voittajaluokan viimeistä tulosta. Rata sujuikin hyvässä vireessä ja hyvässä kontaktissa lähes koko matkan. Spiraalissa Prinka meinasi jättäytyä liian kauas taakse, mutta paransi tahtia ja kontaktia, kun lyhensin askelta ja tihensin tahtia. Haisteluakin ehti tapahtua vain kerran ja lyhyesti.

Toki pikkuvirheitä tuli matkan varrella: 4 yhden pisteen virhettä haistelusta, liikkeen vinoudesta ja pari tehtävävirhettä epätarkasta liikkeen suorittamisesta. Yksi vasemmalle tayskäännös uusittiin ja siitä meni 3 pistettä. Sivulla peruuttamisesta meni 10 virhepistettä, kun itse otin yhden askeleen liikaa ( siis taas oma moka) . Lopputuloksena 83 pisteellä RTK3, toinen sija ja siirto mestariluokkaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Prinka on ollut tähän asti nopea oppinen rallattaja ja ansaitsi kyllä koularinsa. Nyt jäämme kisatauolle ja opettelemme mestariluokan liikkeitä ja hiomme vanhoja liikkeitä varmemmaksi. Sitten uudella tasolla kisaamaan mestariluokkaan.

Kelmi teki myös iloista ja varmaa työtä. Matkan varrella kertyi kuitenkin 3 kymmenen pisteen virhettä ja lisäksi pari yhden pisteen pikkuvirhettä, joten pisteet jäivät niukasti alle hyväksymisrajan 68 pisteeseen. Koira oikealla puolella tehtävän spiraalin loppupuolella Kelmi ajautui hetkeksi väärälle puolelle, josta 10 pistettä. Ohjasin itse yhden täyskäännöksen väärin, josta 10 pistettä. Liikkeen lopussa olisi pitänyt jatkaa suoraan matkaa, mutta pyysin Kelmin istumaan sivulle. ( voi näitä omia mokia). Sivulla peruuttaminen meni liian vinoon omasta ohjausvirheestä johtuen; käänsin liikaa ylävartaloa koiraan päin, joten myös siitä liikkeestä meni täydet -10 pistettä.

 

Lisää treeniä papan kanssa ja tavoitteena rally-tokon SM-kisat syksyllä Ylöjärvellä kummankin koiran kanssa.

 

AGILITY

 

Prinkan agilitykisat korkattiin 23.5. Imatralla Wuoksen agilityurheilijoiden kisassa hieman sateisessa säässä.

Oikeastaan meidän ei vielä pitänyt aloittaa kisaamista, koska juoksupuomi on vielä aivan kesken ja kepit menee vielä toivottoman hitaasti. Mutta kun jo helmikuussa olimme päättäneet lähteä kesäkuussa Saariselälle yöttömän yön kisohin ja majoituskin oli sinne varattuna, piti ennen tätä reissua saada 1-2 kisaa alle. Saariselällä näet saattaa olla niin, että sama tuomari tuomaroi kaikki kisat ja silloin ei olisi luokkanousumahdollisuutta, vaikka kuinka monta nollarataa juoksisi. Siis eikun kisaamaan keskeneräisellä koiralla.

Venäläinen tuomari oli laatinut mielenkiintoiset ja vauhdikkaat radat. Ensimmäinen rata sujui muuten mallikkaasti, mutta kepeillä tuli 2 virhettä ja niiden korjaamiseen meni sen verran aikaa, että yliaikaa kertyi 4s.

Toisella radalla kepitkin meni jo ilman virheitä vaikka melko hitaasti. Radan loppupuolella tein tyhmän ohjausvirheen ja sen seurauksena hypyn ohitus. Lopputulos 5 pistettä oikeutti kuitenkin voittoon! Hyvin siis alkoi kisaura. Molemmilta radoilta hyväksytty tulos ja vielä palkinnoillekin päästiin.

 

Seuraavana päivänä suuntasimme Jari Suomalaisen radoille Kouvolaan Kouvolan seudun seurakoirakerhon kisoihin. Jari oli tapansa mukaan laatinut vauhdikkaat ja virtaavat radat , joissa oli kuitenkin joku juju mukana. Prinka selvitti ensimmäisen agiradan puhtaasti 6,38s alle ihanneajan ja tuloksena LUVA ja voitto! Muumimukisarja karttui ja Kouvolan lakritsia kotimatkan evääksi. Toisella agiradalla Prinka otti puomilla kontaktivirheen, mutta muuten rata sujui ehkä vieläkin paremmin kuin ensimmäinen. Tuloksena 5 virhepistettä ajalla 6,90 s alle ihanneajan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Seuraavat agikisat juostaankin sitten Saariselällä 5.-7.6. , jonne lähtee Lappeenrannasta edustava joukko LAU:n koirakoita. Viikonlopun aikana on aika urakka: Prinkalla 8 rataa ja Kelmikin juosta kippasee 3 rataa eli yhden joka päivä. Aikaa olemme varanneet myös patikointiin ja lapin maisemista nauttimiseen. Nyt kun yksi luva on alla, on Prinkalla mahdollisuus jopa luokkanousuun jos kisat menee yhtä hyvin kuin tähän asti.

 

KIERTOPALKINNOT

Suomen Kooikerhondje ry jakaa vuosittain kiertopalkinnot eri harrastusaloilla ansioituneille koirille. Vuoden 2014 tulosten perusteella Kelmi sai vuoden veteraanipalkinnon ja Prinka ensimmäistä kertaa jaetun vuoden rally-tokokoiran palkinnon. Mutkien kautta palkinnot saapuivat viime viikolla kotiin ja tässä kuva palkituista pokaalien kera.

 

 

 

Pennut 7 viikkoa

Seuraava retki suuntautui Kanavansuulle tutustumaan Liisan tonttiin ja samalla otettiin uudet kuvat 7 viikkoa vanhoista pennuista. Tällä reissulla huuto takakontissa vaimeni hieman nopeammin kuin edellisenä päivänä.

Metsäretkellä

Keskiviikkona pennut kävivät ensimmäisellä autoajelulla ja ensimmäistä kertaa metsässä. Tai ylipäätään pennut kävivät muualla kuin tutussa kotipihassa. Ja voi kuinka reippaita kaikki olivat! Autossa piti toki huutaa, kun tyhmä täti laittoi pennut pieneen rajattuun tilaan, missä ei pääse juoksemaan, mutta onneksi metsässä sai juosta vaikka kuinka paljon. Pennut olivat aika hauskan näköisiä pomppiessaan menemään itseään korkeammassa mustika varvikossa.

Harmillisesti olin ottanut järkkäriin vääränlaisen obejktiivin, jossa tarkkuusalue on melko pieni. Tästä johtuen liikkuvat kohteet jäivät aika epätarkoiksi, mutta kuvista välittyy varmasti ainakin osa tunnelmasta 🙂

Pennut ulkoilee

Minulla on loma kaksi viimeistä viikkoa ennen kuin pennut lähtevät omiin koteihinsa. Säät ovat tähän mennessä suosineet lomailijaa ja pentuja. Kelit ovat olleet aurinkoiset ja lämpimät ja pennut ovatkin olleet kaikki valveilla olo hetket pihalla. Siellä ollaan totuteltu naapuruston koirien (ehkävähän omienkin koirien) haukuntaan, ohi ajavien erilaisten moottoriajoneuvojen ääniin, naapurin lasten leikkien ääniin, kuunneltu ruohonleikkuria ja moottorisahaa ja otettu vastaan kaikenlaisia vieraita.  Pikkuiset ovat tosi reippaita, eivätkä ole juurikaan enää moksiskaan mistään äänistä mitä tontilla tai tontin ulkopuolelta kantautuu.

 

Vaikka kaikkien pentujen uudet omistajat ovat käyneet uutta perheen jäsentään jo katsomassa, meillä on riittänyt vierailijoita oikeastaan joka päivä. Pennut ovat kovin innoissaan uusista ihmisistä meneävt reippaasti tutustumaan. Vierailta ollaan saatu myös mukavia tuliaisia kuten pakastettu Tavi, josta pennut olivat mukavasti kiinnostuneita. Lisäksi pennut ovat saaneet pari kertaa leikkiä riistapukilla.

 

Kerttu tokoilee

Kaisa lähetti sähköpostilla valtavan hienoja kuvia tokoilevasta Kertusta. Kuvat on ottanut Kaisan ja Kertun toko-ohjaaja Jaana Siltanen ja häneltä on saatu lupa kuvien julkaisuun blogissa.

Tällä hetkellä Kaisa ja Kerttu kisaavat AVO-luokassa, josta tähän mennessä on tuloksena AVO3-tuloksia. Treeneissä osaaminen on jo hyvällä tasolla, mutta koetilanteessa parivaljakko ei vielä ole saanut parastaan esitettyä. Nyt Kaisa ja Kerttu ovat ilmoittautuneet LPKY:n iltakokeeseen Haukkulaaksoon ensi viikon keskiviikolle. Toivottavasti siellä tärppäisi ja he saisivat VOI-luokkaan vaadittavan AVO1-tuloksen. Peukut pystyssä ja sormet ristissä!!

Tässä iloisen Kertun osaamista kuvien välityksellä:

Pennut saivat viralliset nimet ja mikrosirut

Eilen illalla laitettiin pennuille mikrosirut ja otettiin ensimmäiset viralliset poseeraukset. Sirutuksewn myötä tein myös lopullisen päätöksen pentujen virallisista nimistä. Alla poseeraukset ja viralliset nimet.

POJAT:

TYTÖT:

Kaikki nimet ovat kymrin kieltä ja ne tarkoittavat jotain. Kennelnimi Milfeddyg tarkoittaa Eläinlääkärin ja tulee Liisan ammatista. Tässä jokaisen nimen merkitykset:

Taisto M.Talentog: Eläinlääkärin Lahjakas

Tötterö M.Tanilyd: Eläinlääkärin Leimuava

Touko M.Taran: Eläinlääkärin Ukkonen

Tosca M.Tirion: Eläinlääkärin Kiltti

Teemi M.Trech: Eläinlääkärin Erinomainen

Terttu M.Trysor: Eläinlääkärin Aarre

Tiitu M.Triw: Eläinlääkärin Uskollinen

 

Koirauimalassa 18.4.2015

Kävimme porukalla testaamassa Koirauimala Elämäni Koiran uima-allasta 18.4.2015. Mukana oli Elina, Pekka ja Peppi, Mirva ja Blondi, Sirpa ja Maisa, Jenna ja Madde, Liisa, Kelmi ja Prinka ja minä ja Perri. Kaikki muut olivat ensi kertaa uimalassa paitsi äitin koikkerit. Uimalasta löytyi kaikki valmiina: shampoot pesua varten, pyyhkeet, kuivaimet, lelut ja liivit ja lisäksi uittaja. Ensi kertalaisille uittaja on hyvä, koska allas on aina ihan eri asia kuin luonnonvedet. Koirat pestään ennen altaaseen menoa ja huuhdellaan altaasta tulon jälkeen. Tällöin veden klooritaso voidaan pitää melko matalana.

Uimisen jälkeen kipaistiin vielä läheiselle agilityhallille kahville, kun hallilla oli agikisat käynnissä ja buffetti notkui herkkuja täynnä.

Pennut ensimmäistä kertaa ulkona viime viikolla

Pennut pääsivät ulkoilemaan ensimmäistä kertaa viime viikolla neljän viikon ikäisinä. Sen jälkeen pennut ovat ulkoilleet joka päivä. Ulkoilut ovat vielä melko lyhyitä n. 5-10 minuuttia, mutta aikaa pidennetään joka kerta. Kovin olivat reippaita tapauksia heti ensimmäisellä kerralla!

Ulkoilun lisäksi muitakin muutoksia pentujen elämässä on tapahtunut nimittäin ruoka. Neljä viikkoisina pennuille annettiin toinen matokuuri ja seuraavana päivänä pennuille tarjottiin ensimmäinen nappula-ateria. Ruokailu näytti siltä kuin olisivat aina syöneet kupista. Tosin sen jälkeen on ilmennyt vähän tyypillisempää pentukäytöstä eli kupissa kävelyä ym. Ruokintakertoja lisätään parin päivän välein ja nyt pennut syövät 3 kertaa päivässä turvotettua nappulaa.

Reviiri laajenee

Pennut kasvavat ja kehittyvät aivan silmissä! Tuntuu, että ne olisivat jokaisen heräämisen jälkeen taas vähän taitavampia. Lelut kiinnostavat ja erityisesti makuualustoja on kiva retuuttaa 🙂

Viime viikolla pentujen täytettyä kolme viikkoa laajensin reviiriä siirrettävällä pentuaitauksella pentulaatikon edustalle. Pentulaatikon edustalla olevalla vällyllä olikin paljon mukavampi nukkua kuin ”tylsässä” lasten laatikossa.

 

 

 

 

 

 

 

Kolmen viikon iän myötä pennut saivat myös maistaa ensimmäistä kertaa kiinteää ruokaa emon maidon lisäksi. Kiinteään ruokaan totuttelu alkoi pienillä nokareilla jauhelihaa. Jauheliha maistui kaikille ja pian ne oppivat jo kerjämään lisänokaretta.

Nopeasti pentujen laajentunut reviiri alkoi jo tuntua pieneltä ja sitä laajennettiin vielä lisää. Käytössä on lähes tulkoon koko huone lukuunottamatta sängyn alusta ja ihan oven edustaa, jotta ihmiset ja Hilma pääsevät turvallisesti liikkumaan.