Kuvia pennuista, ikää 5 viikkoa!

 

Ansa

Ansa

Ansa

Ansa

Armas

Armas

Hilja

Hilja

Hilja

Hilkka

Hilkka

Kauno

Kauno

 

Siiri

Siiri

Kaikki koolla!
Vasemmalta oikealle: Ansa, Armas, Sirkka, Kauno, Hilkka, Siiri ja Hilja

Ruoka maistuu!

 

 

Pelle etsii uutta kotia

Milfeddyg Sinsir eli Pelle on perusterve 4-vuotias kastroimaton walesi uros. Pelle Kennelliiton Jalostustietojärjestelmässä. Pelle on elänyt luovutusiän jälkeen lapsiperheessä ja tulee toimeen lasten kanssa. Pelle on käynyt paikallista koirakoulua ja osaa peruskäskyt hyvin. Pelleä on voinut pitää vapaana ja se kulkee koko ajan näköetäisyydellä ja se tulee hyvin käskystä luokse. Ohitukset sujuvat pääasiassa hyvin, mutta uhkaaviksi kokemiaan koiria Pelle saattaa haukkua. Myös perheen lapset ovat ulkoiluttaneet Pelleä.

Kaikesta hyvästä huolimatta nyt on tultu tilanteeseen, että Pelle tarvitsee uuden kodin. Pelle on herkkä ja pehmeä luonteinen uros ja Pelle on nyt ihanan isäntäperheen toimenpiteistä huolimatta jatkuvassa stressitilassa vilkkaassa 4-lapsisessa perheessä. Kun Pelle on päässyt ”lomailemaan” isovanhempien luo omakotitalon rauhaan, on se ollut paljon rennompi ja rauhallisempi. Tästä syystä yhdessä Pellen perheen kanssa ollaan päädytty etsimään Pellelle uusi koti. Pellen uusien ihmisten tulisi omata kokemusta koirista entuudestaan, jotta he osavat lukea herkkää koiraa. Vaikka Pelle tulee toimeen pienten lapsien kanssa, niin uudessa kodissa lasten tulisi olla vähän varttuneempia tai lapsia tulisi olla vähemmän. Uuden perheen tulee olla yhteistyökykyinen, koska haluamme pitää yhteyttä ja olla tukena Pellelle.

Jos olet kiinnostunut Pellestä, niin ota yhteyttä Siljaan ahonen.silja@gmail.com tai puh 040 715 5784.

Pennut kasvavat hienosti

Blondin pennut kasvavat hienosti. Kaikki ovat jo tuplanneet syntymäpainonsa ja tapailevat painoaan jo tassuille. Silmätkin ovat jo raollaan, pennut alkavat jo näyttää koiranpennuilta eikä marsuilta 🙂

 

Näillekin pennuille, kuten kahdelle edellisellekin walesipentueelle, tehdään BioSensor-ohjelma 3-14 vrk ikäisinä. Ohjelmassa pentuja käsitellään tietyn kaavan mukaan ja tämän on tarkoitus aktivoida pentujen hermoston kehitystä.

Mirva keksi pennuille Suomi100-teeman mukaiset työnimet. Tytöt ovat Ansa, Sirkka, Siiri, Hilkka ja Hilja. Pojat ovat Armas ja Kauno. Kunhan silmät ovat kunnolla auenneet, niin otetaan pennuista kunnolliset pääkuvat. Väritykseltään kaikki pennut ovat oikein kauniita ja tasaisesti värittyneitä. Pojilla on molemmilla ruskea mantteli, jossa tosin valkoisia läiskiä ja tyttöjen väritykset ovat hieman rikkonaisempia.

  Pahoittelut kuvien huonosta laadusta, kännykällä napsittu. Seuraavaan päivitykseen yritän saada kameralla otetuttuja kuvia.

Pennut ovat syntyneet!

Blondin ja Ricon pennut syntyivät viime yönä. Pentuja on 5 narttua ja 2 urosta. Pennut ovat tasakokoista ja Blondi hoitaa niitä erinomaisesti.

Synnytys sujui kuin oppikirjasta ja Blondi hoiti sen kuin vanha tekijä. Nyt Mirva-kätilö ja Blondi pikkuisineen pääsevät levähtämään yövuoron jälkeen.

Blondi ja pennut (yksi piilossa Blondin jalkojen välissä)

 

 

H-hetki lähestyy

Blondi on kasvatellut masuaan ihan kiitettävän kokoiseksi. Mirva aloitti lämpöjen mittailun viikonloppuna, mutta lämmöt ovat vielä ihan normaalit. Ruokakin maistuu vielä ihan normaalisti.

Mirva haki myös pentulaatikon Liisalta. Pennut saavat syntyä ja kasvaa ensimmäiset viikot Tammien makuuhuoneen rauhassa. Kun ikää on riittävästi, siirtyvät pennut keittiöön tottumaan elämän menoon ja meininkiin.

Tällä viikolla joka tapauksessa pennut syntyvät!

Blondi ja valtava masu
Kuva: Mirva Tammi

Walesinspringerspanielin pentuja tulossa

Blondi kävi eilen 7.11. ultrassa Liisan vastaanotolla ja kyllä! Blondin mahassa näkyi ainakin kuusi pientä pennun alkua. Pentuja odotellaan syntyväksi noin 63 vrk astutuksesta joka on siis viikon 49 lopulla.

Kuvissa iloisia hippaleikkejä Blondin ja Ricon ensitreffeiltä elokuussa, kun kävimme vierailulla Ricon kotona Hyvinkäällä.

Toiveet ovat korkealla tämän yhdistelmän suhteen ja toivon, että pennut pääsevät aktiivisiin ja ennen kaikkea rakastaviin koteihin.

Iloinen Blondi

Ricon kaunis ilme

Ultran näkymää

Hilma ja Silja tokoilivat heinäkuussa 1-tuloksen

Lämpimänä heinäkuun lauantaina Silja ja Hilma M.Rhuddin tokoilivat jo toisen 1-tuloksen alokasluokassa. Enää puuttuu yksi 1-tulos tokon koulutustunnukseen.

Lämmin keli ei haitannut koiran työskentelyä lainkaan, vaan taas tuli uusi oma piste-ennätys 172,5 pistettä.

Hilmalle ja Kertulle molemmille 1-tulokset tokossa

8.4.2017 Kotkassa Kotkan koiraystäväin seuran kokeessa Milfeddyg Rheibus ”Kerttu” ja omistajansa Kaisa tokoilivat avoimessa-luokassa 1-tuloksen pistein 258,5 ja sijoittuivat luokassaan hienosti kolmansiksi. Seuraavaksi Kerttu ja Kaisa nähdään sitten voittaja-luokassa. Onnea Kaisa ja Kertsa 🙂

Hilma ja minä startattiin kolmatta kertaa alokas-luokassa ja tällä kertaa saatiin kasaan 1-tulokseen oikeuttava pistemäärä 167,5. Yhtään osiota ei nollattu, vaikka seuraaminen oli tällä kertaa ihmeen lahnamaista Hilmalta. Pientä häikkää oli myös paikkamakuussa ja kaukokäskyissä, kun Hilma ennakoi istumaan nousun ohjaajan palatessa koiran luo. Mutta kaiken kaikkiaan olen tosi tyytyväinen meidän suoritukseen! Ei edes jännittänyt 🙂 Nyt tähtäimessä on koulutustunnus TK1, johon tarvitaan vielä kaksi 1-tulosta.

Kerttu ja Hilma Kotkassa 8.4.2017.

Walesinspringerin pentuja odotellaan kesäkuussa!

Blondi (M.Siriol) astutettiin viime viikonloppuna onnistuneesti Charliella (Mawredd Chwrae Teg). Tämä astutusreissu oli oikein helppo ja vaivaton, koska Charlie asuu kasvattajansa Kirstin luona naapurikaupungissa Imatralla. Nyt jäämme jännityksellä odottelemaan, että astutuksesta on kulunut riittävästi aikaa, jotta Blondin voi ultrata. Todella jännittävää!

Blondi elokuussa 2016

Pentujen tiet eroaa

Oma urakkani pentujen kasvatuksessa on toisaalta päätöksessään ja toisaalta vielä vaiheessa Killen oleskellessa täällä pentukodissa  huhtikuun lopulle. Uusilla omistajilla on intensiivinen pentuvuosi vasta alkamassa. Täytyy myöntää, että  olo on haikea, vähän surullinen, tyhjä ja samalla helpottunut samaan aikaan.

Pentujen syntymästä lähtien neljä ensimmäistä viikkoa meni odotellessa, että milloin ne pentuset alkaa varsinaisesti elää. Kaikki meni niin täydellisen hyvin, että saatoin vain nauttia ja seurata kauniita palleroita ja ihastella Prinkan toimintaa emona. Minun tehtäväksi jäi ruokkia emoa, pitää pentulaatikko siistinä, mikä sekään ei ollut vaikeaa Prinkan hoitaessa siivouksen ja totuttaa pennut minun käsittelyyn.

Sen jälkeen alkoi neljän viikon intensiivinen jakso: pentujen ruokkimista 4 x pv, siivousta, pentujen kanssa leikkimistä ja käsittelyä, siivousta, vieraiden vastaanottamista, siivousta, pentujen ulkoilutusta monta kertaa päivässä, siivousta. Kaksi viimeistä viikkoa pidin lähes kokonan lomaa töistä ja keskityin pentujen kanssa touhuamiseen.

 

Yksi tärkeä osa pentujen kasvatuksessa on sosiaalistaminen eli totuttaminen uusiin asioihin. Neljä ensimmäistä viikkoa elimme rauhallista elämää kotona ja pyrin antamaan Prinakalle hyvät puitteet hoitaa pentuja rauhassa. Sen jälkeen aina luovutukseen asti pyrin järjestämään pennuille paljon kontakteja vieraisiin ihmisiin ja asioihin. Neljän viimeisen viikon aikana meillä kävi 33 kertaa vieraita, ja niistä 9 kertaa oli mukana myös lapsia. Kolme kertaa pennut pääsivät autoajelulle, kerran kauppakeskukseen ja kerran ”pentutestiin” vastaanotolle. Kotona totutin niitä aktiivisesti erilaisiin ääniin : astioiden kolistelua, kodinkoneiden melua, vinkulelujen ääniä asteittain koventaen, kiljahtelua, yskimistä, kovaäänistä naurua, karjahtelua, tömistelyä, koirien haukkua. Soitin  ”Hui kauhistus”-levyä, joka sisältää sadetta, tuulta, ukkosta, ilotulitusta, ammuntaa. Tätäkin soittelin lähes päivittäin kovenevalla volyymilla. Kaikesta ennakoinnista huolimatta pääsivät pennut kerran 5 vk ikäisenä  säikähtämään aika pahasti  vieraan ihmisen taholta tullutta voimakasta vinkaisua. Ahkeralla työllä tämäkin pelkokokemus saatiin selätettyä siedättämällä ja vastaehdollistamalla.

 

 

 

 

 

 

 

Ja kyllä tämä kannatti. Uusista kodeista on tullut vain tyytyväisiä uutisia ja kotona kasvava Killekin on oikein reipas poika. Uusien omistajien on syytä muistaa, että tämä oli vasta alkua. Sosiaalistamista tulee jatkaa aktiivisesti yli vuoden ikäiseksi asti ja tietenkin vahvistaa koko koiran eliniän. Takapakkia saattaa olla odotettavissa murkkuiässä vähän alle vuoden ikäisenä, mutta pentuna tehty huolellinen työ kantaa yli tämänkin vaikean jakson. Herkin jakso on menossa parhaillaan 10 vk ikään asti. Siihen asti on syytä varjella pentu pahoilta säikähdyksiltä ja tarjota sille runsaasti positiivisia kokemuksia maailmasta. Tärkein sosiaalistamisaika jatkuu 16 vk ikään asti.

Killen kanssa totuttelu uusiin asioihin jatkuu pentukodissa vielä huhtikuun lopulle, jolloin Ruotsin vientivaatimukset täyttyvät. Meillä on tiedossa kaikenlaista hauskaa ja hyödyllistä tekemistä kevään kuluessa. Parin viikon kuluttua matkustamme porukalla Saariselälle hiihtelemään. Pääsiäisenä Kille pääsee toisen kerran Lappiin mökkeilemään. Sinne menemme lentäen isojen koirien jäädessä hoitoon. Huhtikuussa Kille ja Zelda aloittavat koirakansalaistaitojen opiskelun koirakoulu Nuuskun pentukurssilla.  Siellä on luvassa myös leikkiä ikätovereiden kanssa. Zeldan ja muutaman muunkin nuoren koiran kanssa jatkamme tapaamisia leikin parissa.

Kille on osa laumaa

 

 

 

 

 

 

 

 

Prinkan pentujen tulevaisuuden suhteen minulla on turvallinen olo. Kaikille pennuille löytyi parhaat mahdolliset kodit, joissa ne saavat viettää kooikerille sopivaa koiran elämää.

Ensimmäisenä omaan kotiin lähti vikkelä ja rohkea Zelda. Zeldan uusi koti on vain alle 10 km päässä meiltä maaseudulla. Zeldan perheeseen kuuluu isäntäpari Jannen ja Lauran lisäksi pikku tyttäret Auroora ja Alisa sekä kissa. Zeldalla on edessä varmasti aktiivinen elämä. Aika näyttää, aloitetaanko myös jotain virallisempaa harrastusta.

Janne, Auroora, Laura ja Alisa. Zeda Jannen sylissä

 

Toisena lähti rento ja iloinen Noah Essin matkaan Tampereelle. Essillä oli jo ennestään kooikeripoika Zito, jonka jälkiä Noah varmasti seuraa agilitykentillä ja näyttelyissä.

 

Essi ja Noah

Muutama päivä myöhemmin seuraava lähtijä oli suloinen Rina, joka matkasi Porvooseen Tiinan ja Erikin perheeseen. Rinan uudessa kodissa on koirakaverina bordercollie ja lasten perheissä on myös useampi koira, joten kavereita Rinalla riittää. Rinan varalle on tulevaisuudessa suunniteltu rally-tokoa, kaverikoirailua sekä näyttelyitä.

Tiina Rina sylissään, Erik ja Prinkakin tahtoi kuvaan.

 

Neljäs muuttaja oli energinen ja reipas Tino. Tinon uusi koti on Muuramessa Brandtin pariskunnan luona. Tinon kanssa ei elämä varmasti käy tylsäksi, sen verran energinen tuo ruskea poika on. Tino varmaan pääsee paljon retkeilemään ja mökkeilemään ja mahdollisesti myös jäljestämään. Toivottavasti näemme senkin näyttelykehissä.

Olli ja Kyllikki on Tinon uusi perhe

 

Pyrin pitämään kaikkiin perheisiin yhteyttä ja toivon, että yhteydenpito jatkuu molemminpuolisena. Ensimmäinen tapaaminen koko joukolla ( Killeä lukuun ottamatta) on toukokouussa Lappeenrannassa. Suomen Kooikerhondje ry järjestää silloin pentujen ja nuorten koirien harrastepäivän Lappeenrannan agilityurheilijoiden hallissa. Luvassa on hauskaa yhdessä oloa. Päivän aikana on mahdollisuus tutustua agilityn, rally-tokon, arikitottelevaisuuden ja näyttelykoulutuksen alkeisiin ja kokeilla näitä lajeja oman koiran kanssa.