| |||
welshien juhlaa Tartossa 3.-4.11.
Perjantaiaamuna pakkasimme Laamasten pikkubussiin kolme welshityttöä ja Ettan ja suuntasimme Helsingin Länsisatamaan määränpäänä Viron Tartto. Jouko ja Virpi ajoivat vuorotellen ja me Siljan kanssa saimme nauttia kyydistä Siljan toimiessa myös kartturina. Viikonloppuna oli ohjelmassa kaksi KV näyttelyä Sohvin, Helmin, Hilman ja Ettan kanssa. Matka sujui ongelmitta huolimatta sateisesta ja pimeästä ajokelistä. Matkalla onnistuimme tosin valitsemaan mahdollisimman kuraisen jaloittelupaikan, joten illalla oli odotettavissa koirien uudelleen pesu ennen lauantain näyttelyä. Olimme valinneet kaupungin laidalla sijaitsevan Rehe hotellin, koska siellä näytti olevan hyvät ulkoilumahdollisuudet koirille. Koirat saikin ulkoilutettua siististi nurmikentällä sateisella kelillä. Muuten hotelli oli melko vaatimaton eikä ruoka tarjonnut kulinaristista nautintoa. Lauantaina oli kehässä 5 kooikeria, kaikki Suomesta. Hollantilainen tuomari Jos Dekker valitsi rotunsa parhaaksi Rommin; Muskettikoiran Unituuli. Kaksi muuta urosta saivat laatuarvostelun EH. Nartuista tuomarille ei kelvannut kumpikaan. Etta oli tuomarin mielestä liian suuri ja sai laatuarvostelun EH. Parasta narttua ei siis valittu. welshikehässä meni paremmin. Ruotsalaisen tuomarin Patric Ragnarssonin arvosteltavana oli kaikkiaan 9 weshiä. Helmi oli ilmoitettu junioriluokkaan. Pienen pakittelun vuoksi tuli laatuarvostelussa H. Lopuksi Helmi kiskaisi itsensä itri näyttelyhihnasta ja sai näyttävän kehästä poistumisen Virpin sylissä. Hilmalla meni vähän paremmin. Vallaton liikkuminen alensi laatuarvostelua ja tuloksena EH. Sohvi pelasti päivän valioluokassa. Se esiintyi tyylikkäästi ja liikkui reippaasti. Kiharaan taipuvainen selkäturkkikin pysyi huolellisten litistystoimenpiteiden ansiosta mallikkaasti sileänä. Sain ottaa vastaan serti ja cacib-ruusukkeet ja VSP. Rotunsa parhaaksi tuomari valitsi veteraaniuroksen Benchmark Jest Gymro.
Näyttelyn jälkeen koirat saivat palkaksi mukavan lenkin läheisessä puistossa. Etta pääsi welshien harmiksi ajamaan lokkilauman lentoon. Tarton vanhassa kaupungissa nautimme erinomaisen päivällisen Moka ravintolassa. Ruoka oli taidolla valmistettu ja erinomaisen herkullista. Annokset antoivat myös esteettisen nautinnon. Myös palvelu oli ystävällistä. Iltaa varten ostimme mukaan vielä pieniä suklaaleivoksia. Tämä ravintola täytyy muistaa – se ei suinkaan ollut mikään moka.
Aterian jälkeen kävimme shoppailemassa Lounakeskus ostoskeskuksessa ja ostimme sieltä iltapalaksi hotellille sushia. Illalla juhlistimme Sohvin cacibia ja sertiä oikean shampanjan ja sushin kera. Sunnuntaina kooikerit eli viron kielellä hollandi väike veelinnukoer tuomaroi Marie – Josee Melchior Luxemburgista. Rommi jäi pois kehästä ja urosten cacib ja ROP meni Orsonille/ Oorbellen Kurt. Etta esiintyi taas loistavasti ja sai laatuarvostelussa ERI:n. Paras narttukehässä se kuitenkin jäi toiseksi ja sai tyytyä vara-cacibiin. Paras narttu ja VSP oli Tipi/Muskettikoiran Unilintu. Tässä Ettan arvostelu vapaasti suomennettuna: 2- vuotias kookas narttu, suuret silmät, joissa kolmas silmäluomi näkyvissä, hyvä kaula- ja selkälinja, hyvä rintakehä, hyvät kulmaukset, vahva luusto, ystävällinen olemus, hyvin esitetty, terveet liikkeet. Myös weshikehässä meni paremmin kuin lauantaina. Molemmat nuoret nartut esiintyivät reippaasti, liikkuivat kauniisti ja brittiläinen tuomari Patsy Hollings piti kovasti sekä Hilmasta että Helmistä. Helmi voitti junioriluokan ja tuloksena ERI, jun sert ja rop-juniori. Nuortenluokassa Hilma sai ERI:n. Sohvi ei lähtenyt kilpailemaan tytärtään vastaan, joten Hilma sai vastaanottaa myös sertin ja cacibin! Paras narttukisassa Helmi oli ensimmäinen ja Hilma toinen. Helmi oli VSP ja ROP lauantain tapaan Jest Gymro.
Viikonlpun tulokset olivat siis welshien kohdalla täydelliset: Sohville Eestin valioarvo ja cacib. Helmille Eestin juniorisert ja Hilmalle sert ja cacib. Ettan vara-cacib ja vähän kaivelemaan, mutta aina ei voi voittaa. Kotimatkalle pääsimme ajoissa valoisan aikaan ja saimme katsella Viron maalaismaisemaa. Paljon tasaista peltomaisemaa, jokia ja haikaran pesiä. Siljan joululahjasukatkin valmistuivat matkalla hyvää vauhtia. Ennen lautalle ajoa kävimme vielä Piritassa hakemassa matkaevästä ja tuliaisia. Kiitos Virpille ja Joukolle turvallisesta kuljetuksesta ja kaikille mukavasta matkaseurasta. Porukalla on aina hauskempaa ja helpompaa matkata maailmalla. Liisa muokkasi tätä sivua 7.11.2012, 11:46Kommentoi | |||
|
ulkoasu ja tekniikka (c) by Janne Rautakannel :: sisältö (c) Kennel Milfeddyg | |||