Prinkan pentujen ensimmäinen viikko

Tämä artikkeli kertoo Prinkan pentujen syntymästä ja ensimmäisestä elinviikosta. Artikkelista tuli aika pitkä ja perinpohjainen, kun innostuin kertomaan yksityiskohtia ajatellen uusia pennun omistajia ja muitakin, jotka ovat kiinnostuneita lukemaan, miten kaikki oikein käy. Lisäksi olen aivan liekeissä tämän pentueen kanssa, jota olen niin kauan odottanut. Siitä on kulunut jo 8 vuotta, kun Milfeddyg- kennelissä viimeksi oli kooikerhondjen pentuja.

Noin viikkoa ennen laskettua aikaa aloin mittaamaan Prinkan lämpöä kahdesti päivässä. Jo heti ensimmäisessä mittauksessa 2.1. lämpö oli reilu puoli astetta normaalia alhaisempi. Näin monasti onkin, että lämpö laskee jo muutamaa päivää ennen synnytystä mutta pysyttelee kuitenkin selvästi yli 37 asteen. Prinkankin kohdalla  lämpö vaihteli välillä 37,4-37,9 asteessa, keskiarvon ollessa 37,7.

8.1. eli päivää ennen laskettua aikaa prinkan paino oli 13,8 kg, joka oli 3,8kg sen normaalia painoa korkeampi. Ympärysmitta oli 59cm, joten tiineyden aikana vatsan ympärys oli kasvanut 18 cm. Prinka siis muistutti ulkomuodoltaan hyljettä. Päivittäiset lenkit kuitenkin tehtiin, vaikka vauhti olikin hidastunut selvästi eikä metsän pusikoihin enää polulta poikettu. 8.1. illalla ei ruoka enää kunnolla maistunut.

Viimiesinä päivinä ennen H-hetkeä tihensin lämmön mittausta tavoittaakseni hetken, jolloin lämpö laskee alle 37, mikä osoittaa synnytyksen käynnistymisen. Päivällä 8.1. lämpö sitten laski 37,3. Mittailin lämpöä parin tunnin välein ja myöhään illalla lämpö oli laskenut jo 37,1:een. Mutta puolen yön jälkeen se oli taas noussut 37,3:een asetuin nukkumaan patjalle pentuhuoneen lattialle. Näytti siltä, että valmistautuminen vielä jatkuu, eikä lämpö laske vähään aikaan alle 37.

Yö meni aika levottomissa merkeissä. Prinka nukkui 15 min- puolen tunnin pätkiä ja sinä aikana minäkin torkahdin, mutta sitten alkoi taas voimakas petaaminen äänitehosteiden kera ja Prinka jopa repi hampaillaan peittojaan. Mittasin lämmön klo 3.30 ja se oli noussut 37,4:ään ja klo 6.30 se oli jo 37,6. Tässä vaiheessa päättelin, että lämpö oli pikaisesti käynyt alle 37 asteessa klo 22 ja klo 24 välillä ja alkanut sitten nousta uudelleen. Tarkallakaan seurannalla ei siis aina ehdi huomaamaan tuota käännekohtaa. Toisinaan taas lämpö saattaa pysytellä alle 37 jopa noin vuorokauden ajan ennen kuin synnytys todella alkaa.

Aamulla 9.1. petaaminen ja repiminen voimistui eikä ruoka enää maistunut Prinkalle. Ulkona se kävi usein ja kakkasi pieniä löysiä ulosteita pitkin pusikoita eli tyhjensi suoltaan. Koska se yritti mennä huvimajan ja gillikatoksen alle, pidin sen hihnassa ulkona käynnin aikana. Prinka vei minua pitkin kotimetsää ja sitten taas sisälle. Nyt ovulaatiosta on kulunut 63 vrk ja ensimmäisestä astutuksesta 61 vrk. Synnytys oli selvästikin käynnistynyt. Nisistä on tullut maitoa puristamalla jo 5.1. alkaen.

Klo 10 tuli pieni määrä kirkasta vuotoa ja Prinka alkaa tutkia peräpäätään. klo 10.30 Prinka työntää pari kertaa heikosti ja jatkaa sitten petaamistaan pentulaatikossa. Klo 11.00 työntää taas kerran vaimeasti ja toisen kerran varttitunnin päästä. klo 11.45 tulee suurempi määrä sikiövettä ja tumma pussi näkyy emättimestä. klo 12.00 ponnistaa kunnolla muutaman kerran, mutta pentu ei synny. Teen sisätutkimuksen ja tunnen kaukana pennun hännän ja takajalat, joista ei kuitenkaan saa kiinni. Käymme ulkona vähän kävelemässä.Prinka tekee pissat ja kakat ja sitten taas sisälle. klo 12.25 ponnistaa taas, mutta pentua ei näy. Teen uudelleen sisätutkimuksen ja pentu on hiukan tullut eteenpäin. Saan painettua sen jalkoja sormenpäällä emättimen pohjaan samalla kun Prinka ponnistaa, mutta pentu ei etene. Koska Prinkan ponnistukset ovat melko heikkoja ja lyhyitä ja aikaa on jo kulunut kovin kauan, päätän antaa oksitosiinipistoksen klo 12.50. Pian sen jälkeen Prinka ponnistaa voimakkaasti pari kertaa ja ensimmäinen pentu syntyy takajalat edelleä klo 12.55 !

Musti

Mustin pää

Heti päästyään ulos tumma ja vahva urospentu kohottaa päätään ja vinkaisee. Prinka nappaa jälkeiset rivakasti suuhunsa ja alkaa syödä niitä. Puristan lujaa napanuorasta läheltä pennun vatsaa niin, ettei Prinka vahingossa revi napanuoraa liian lyhyeksi. Pentu tuntuu käteen heti vahvalta, voimakkaalta ja jäntevältä. Tämä tuntemus tuo elävästi mieleen Kelmin vastasyntyneenä. Värinsäkin puolesta tummanpuhuva pentu muistuttaa kovasti Kelmiä.

Kaksi seuraavaa pentua syntyvät varttitunnin välein, kun niiden edessä ollut tulppa oli poistunut. Toinen poika syntyi vaivattomasti Prinkan omalle pedille klo 13.15. Se oli melko valkovoittoinen pentu, jolla ruskea väri muodosti hauskoja pallokuvioita tasaisesti kummallekin puolelle kehoa. Se muistuttaa väritykseltään Prinka-emoa.

Topitessu

Topitessu emon kainalossa

Kolmantena syntyi kauniisti värittynyt tyttö klo 13.30.

Lyyli

Prinka toimi tehokkaasti jokaisen pennun jälkeen. Se tarrasi rivakasti jälkeisiin kiinni ja puhdisti pennun huolelle. Annoin Prinkan syödä kaikki jälkeiset, että sen supistukset voisivat voimistua. Vaarana tosin on, että jälkeisten syömisestä saattaa tulla emolle ripuli.

Kolmen pennun jälkeen Prinka piti taukoa melko pitkään. Se putsasi itseään, nuoli ja imetti kolmea pentuaan ja välillä  se taas petaili petiään ja työnnätteli heikosti muutaman kerran.  Tässä vaiheessa Siljakin ehti paikalle synnytystä seuramaan. Aamupalan jälkeen en ollut ehtinyt saada suuhuni mitään. Kahvit olin ehtinyt keittää ennen ponnistusvaihetta, mutta kahvi jäähtyi edelleen kupissa. Nyt kun apua oli paikalla, ehdin vähän syödä ja juoda kahvit.

Klo 15.10, kun aikaa edellisen pennun syntymästä oli kulunut tunti 40 min annoin pienen määrän oksitosiinia uudelleen. Klo 15.15 syntyi seuraava pentu, joka oli taas pallokuvioinen poika.

Pallopoika puntarissa

Pian tämän jälkeen syntyi vielä kauniisti värittynyt tyttö klo 15.42.

Tyyne

Tyynen kaunis pää

Uskoisin, että pennut olisivat syntyneet ilman oksitosiinipistostakin, ainakin nuo kaksi viimeistä. Mutta koska apu oli niin lähellä kuin omat käteni, en halunnut vaarantaa pentujen henkeä tai rasittaa Prinkaa liian pitkällä synnytyksellä.

Kun kaikki pennut olivat  saaneet imeä ternimaitoa, punnitsimme ne ja totesimme, että hyvän painoisia ja vahvoja pentuja  kaikki:1.pentu uros ”Musti” 252g, 2. pentu uros ”Topitessu” 233g, 3.pentu narttu ”Lyyli” 239g, 4.pentu uros ”Pallopoika” 233g, 5.pentu narttu ”Tyyne” 224g

Nämä pennut olivat selvästi kookkaampia syntyessään verrattuna muutamaan edeltävään pentueeseen: Piskun ensimmäisten pentujen (7 kpl ) painot vaihtelivat välillä 150-210g; keskipaino 166g. Lempin pentujen ( 5 kpl) painot vaihtelivat välillä 150-225g ja keskipaino 195g. Ellan pentuja oli 2 kpl 130g ja 190g eli keskipaino 160g. Prinkan pentujen keskipaino syntyessä oli 234g. Ei siis ihme, että ne vahvan alkunsa ansiosta ovat pärjänneet niin hyvin ensimmäisen elinviikkonsa aikana. 

Heti tämän jälkeen Prinka rauhoittui ja ryhtyi hoitamaan pentujaan. Se nuoli niitä vielä puhtaaksi ja imetti niitä puoliunessa. Kaikki pennut tarttuivat hyvin nisiin, joita riittikin mukavasti 2/pentu ja imivät tehokkasti.  Hetken päästä tarjosin Prinkalle  juomista ja ruokaa, jotka molemmat kelpasivat hyvin. Oireiden perusteella synnytys oli siis ohi. Tunnustelin Prinkan mahaa, ja kohtu tuntui vielä suurelta ja kovalta aivan kuin siellä olisi vielä yksi pentu. Tuo tunne on usein hämäävä, koska juuri tyhjentynyt kohtu supistelee voimakkaasti ja on siksi kova ja vielä pentujen jälkeen suurikin.

Pennut kaikki kasassa

vastasyntyneet pennut

Kun Prinka oli nukkunut tunnin verran, vein sen ulos tarpeilleen hihnassa. Se tekikin pitkät pissat ja taas oli kiire sisälle pentujen luo. Tunnustelin kohtua uudelleen ja totesin sen pienentyneen ja pehmenneen jonkin verran. Ei siis enää ollut kuudetta pentua,vaan pienenevä kohtu. Vaihdoin pesälaatikkoon kuivat aluset ja puhtaan vetpedin ja Prinka pääsi hoitamaan aarteitaan. Myöhemmin kävin pesemässä Prinkan housukarvat ja tarjosin taas ruokaa: kanamureketta, kermaviiliä ja kananmunaa. Kaikki meni suurella halulla. Energiapitoisen ruoan lisäksi juominenkin on tärkeää imettävälle nartulle, että se pystyy tuottamaan riittävsti maitoa pennuille. Oralade- nesteytysjuoma on osoittautunut hyväksi myös tähän tarkoitukseen. Siinä on proteiinia, rasvaa, elektrolyyttäjä ja kivennäisaineita sekä paahdetun kanan aromia makuaineena. Sitä Prinka joisi vaikka kuinka paljon. Alkuun annoin sitä sellaisenaan ja myöhemmin olen antanut sitä aterioiden välillä vedellä laimennettuna.

Tyytväinen emo

Ensimmäisen viikon aikana olen punninnut pennut aamuin, illoin. Kaikki ovat kasvaneet tasaisesti keskimäärin noin 30g vuorokaudessa ja viikon ikäisenä kaikki olivat tuplanneet syntymäpainonsa, kuten oppikirjoissa kerrotaan. 😉 Pentue on edelleen hyvin tasainen; suurimman ja pienimmän välinen painoero viikon ikäisenä oli vain 60g. Ketään ei ole tarvinnut auttaa nisälle tai pelastaa kiipelistä. Turvalaidat on toimineet hyvin. Pennut nukkuvat usein pitkin pentulaatikon laitoja turvalistan alla. Säteilylämmittimen avulla säädin  pentulaation lämpötilan 26-27 asteeseen ja 6 pv kuluttua se on ollut vähän miedommalla lämmöllä 24-25 astetta. Myös paksu vetbed- alusta lämmittää mukavasti ja se on vaihdettu puhtaaseen päivittäin. Se on oivallinen materiaali pentujen alla. Se on pehmeä, kuohkea ja tassujen alla pitävä. Lisäksi se tuntuu kuivalta, vaikka siihen vähän menisikin pissaa tai muuta märkää. Pesun jälkeen se kuivuu nopeasti. Alle viikon ikäinen pentu on täysin riippuvainen ympäristön lämpötilasta ja emon lämmöstä. Se ei vielä osaa itse säätää kehon lämpöä, vaan lämmön säätely kehittyy vasta vähitellen ensimmäisen viikon jälkeen. Prinkalle tuo pentulaatikon lämpö on vähän liikaa, joten se lepäileekin mieluummin omalla pedillään vähän viileämmässä paikassa  lähellä pentulaatikkoa. Siitä päätellen, että pennut nukkuvat kyljellään rentona pitkin pituuttaan hajallaan pitkin pentulaatikkoa niillä on sopivan lämmintä. Jos pentu palelee, se nukkuu kippurassa ja pennut pakkautuvat kiinni toisiinsa ja saattavat kitistä jatkuvasti.

Prinka on alusta asti ollut hyvä emo. Se hoitaa huolella pennut, mutta ei hössötä liikoja. Kun pennut nukkuvat, se lähtee oma-aloitteisesti pihalla pistäytymään tarpeillaan, seurustelee pieniä hetkiä muiden kanssa ja lepäilee rauhassa omalla pedillään rakas ”raatolelu” kainalossa.

Prinka vapaalla

lokoisat oltavat

Tänään, kun pennut ovat 1 vk ja 1 pv ikäisiä pääsi Prinka ensimmäistä kertaa mukaan lenkille. Teimme vain pienen noin 15 min lenkin näin aluksi. Vatsa on ollut vähän löysällä jälkeisten syömisen takia. Ehkä siitä syystä ja myös runsaasta juottamisesta johtuen Prinka herättää minut pari kertaa yössä ja haluaa ulos tarpeilleen. Olenkin lisännyt ruokaan Inupekt-forte tabletteja vatsan rauhoittamiseksi. Prinka syö nyt Orijen penturuokaa,  lihapalleroita, purkkilihaa, kermaviiliä ja kananmunaa. Nutrolin pentuöljyä ja Plaque off- merileväjauhetta lisään myös ruokaan kerran päivässä. Ruokmäärä on nyt kaksinkertaistettu normaaliin verrattuna ja kolmannesta viikosta se vielä kolminkertaistuu. Ruokin Prinkaa nyt neljä kertaa päivässä, ettei kerralla tarvitse syödä mahaa liian täyteen. Kaikki ruoka on maistunut hyvin heti penikoimisen jälkeen.

Pennuissa on alusta asti näkynyt pieniä eroja. Kuten alussa kerroin, Musti oli heti synnyttyään erittäin jäntevä ja vahvan oloinen. Eilen eli viikon ikäisenä näin sen käväelevän neljällä jalalla! Ja jo aiemmin se on näyttänyt vauhdikasta ja tehokasta ryömimistyyliä. Topitessu on ollut alusta asti aika vilkas liikkeissään ja äänekäs.

Maitoa on Prinkalta tullut alusta asti sopivasti. Pennut käyttävät kaikkia kymmetä nisää- myös aivan kainalossa olevia pieniä nisiä. 2 päivää synnytyksen jälkeen maitoa alkoi tulla tehokkaammin. Silloin kuulin ensimmäistä kertaa, kun pennut niellä jutkivat suihkuavaa maitoa kitusiinsa ja maitomittarina toimivat hännät alkoivat nousta ja väpättää. On hauska seurata imetystä: alussa pennut heruttavat maitoa nykimällä ja tassuilla polkemalla. Sitten kun maito alkaa suihkuta, ne vetävät tasaisesti nisää etutassut suorana, häntä on korkealla ja se vipattaa. Nielemisääni kuuluu selvästi. Kun maito alkaa loppua nisästä, häntä vähitellen laskee alas ja imu rauhoittuu.

maitomittarit pystyssä

Turvalaidan alla on hyvä nukkua, Pallopoika

Kolmantena päivänä aloitin pennuille Bio Sensor-ohjelman. Se on Yhdysvalloissa kehitetty menetelmä, jolla on tarkoitus stimuloida aivojen hermosynapsien kehitystä   http://www.breedingbetterdogs.com/article/early-neurological-stimulation.  Sama lyhyesti suomeki http://www.hulmukan.net/49 . Silja noudatti tätä samaa menetelmää Hilman pennuille ja todella hyväluonteisia niistä on kehittynyt. Menetelmän ansiosta pennuista kehittyy tutkimusten mukaan rohkeampia, sosiaalisempia ja älykäämpiä ja motoorisesti taitavampia koiria. Harjoitus tehdään kerran päivässä 3-16 pv ikäisille pennuille. Pentuja käännellään eri asentoihin ja ärsytetään niiden tuntoaisia tietyn ohjelman mukaan. Aikaa koko pentueen harjoitukseen menee vain muutama minuutti ja sen voi tehdä päivittäisen punnituksen yhteydessä. Pikkupennulle tärkeintä on lämpö, ravinto ja emon läheisyys ja rauha. Niitä ei pidä stressata liiallisella käsittelyllä ja niiden pitää antaa nukkua rauhassa.  Emollekin on tärkeää,  että se saa rauhassa hoitaa pentujaan ja levätä riittävästi. Kuitenkin pienimuotoinen käsittely on hyväksi pentujen  kehitykselle ja niiden on hyvä tottua oman ihmisen käsittelyyn ja tuoksuun alusta asti.

Pennut 1 vk ikäisiä

Prinka ja 1 vk ikäise pennut

Kahden viikon ikäisistä pennuista on taas odotettavissa yksilökuvia.

Kommentoi