Prinkan ensimmäinen CACIB 26.7.2015

Tapahtumarikas viikonloppu vaihtelevassa säässä ja vaihtelevissa tunnelmissa 25.-26.7.2015.

rally-tokoa

Lauantaiaamuna herätys klo 5.00 ja suuntana  rally-tokokisa Orimattilassa Kelmin kanssa. Prinkallakin olisi ollut kisapaikka, mutta juoksun takia kisa jäi väliin Prinkan osalta.

Kisapaikka oli mitä mainioin: vanha hiekkapohjainen urheilukenttä järven rannalla ja sää sopivan lämmin ja aurinkoinen. Samalla kentällä käytiin agilitykisa samaan aikaan kentän toisessa päässä. Tämä aiheutti joillekin koirille vaikeuksia, mutta Kelmin keskittymistä se ei haitannut lainkaan.

Tuomari  Iiris Harju oli laatinut mukavan tuntuisen mestariluokan radan ja meidän suoritus meni käytösruutua lukuunottamatta mielestäni oikein mainioisti. Kelmi oli hyvässä vireessä ja seuraaminen oli tarkkaa eikä mitään mokia mielestäni matkalla tapahtuneen. Poispäin peruutuskin meni mallikkaasti ja suoraan. Käytösruudussa koiran piti seistä oikealla puolella 3 minuuttia. No, kahden minuutin kohdalla Kelmi istahti ja minä hätäpäissäni nostin sen kädellä ylös. Näistä yhteensä siis tuli 20 virhepistettä. Maaliin tulon jälkeen oli kuitenkin yllättys, että virhepisteitä oli  ropissut yhteensä 55 pistettä. Tuntui tosi turhauttavalta. Mieleen tuli jo, että lopetan koko rally-tokokisat kun ei ole mitään onnistumisen mahdollisuutta, vaikka kuinka yrittää ja mielestään onnistuukin.

Mutta hetken mietittyäni ajattelin, että onpa hyvä, kun pääsen syksyllä treeniporukkaan ja on joku joka katsoo suorituksiani kriittisesti. Yksin treenatessa ei kunnolla näe eikä huomaa virheitä eikä keksi niihin ratkaisuja. Helposti vaan toistaa omia virheitään.

Iltapäivällä kävin vanhan tuttavani hautajaisissa. Lämminhenkinen ja kaunis tilaisuus.

jäljestystä

Illalla tein metsälenkin aluksi 200m pitkän laahausjäljen hirven sorkalla. Lenikin jälkeen kävin Prinkan kanssa ajamassa jäljen. Prinka eteni jälkeä kuin Singer- ompelukone suoraa ommelta. Merkkasi makaukset ja selvitti kulmat ilman pyörityksiä. Koko matkalla ei ollut tietoakaan mistään linnun makausten etsimisestä. Mielessä oli vain yksi asia; jälki. Kaadolla se tarttui hanakasti sorkkaan, eikä olisi malttanut luopua siitä ollenkaan. Toivottavasti näillä laahausjäljillä saan kasvatettua Prinkan jälkiuskollisuutta.

Lenkin jälkeen vielä pientä koirien siistimistä näyttelyä varten, näyttelytavaroiden pakkausta ja nukkumaan. Päivä oli ollut pitkä ja vaiherikas. Illalla ajattelin, että oliko tämä kaikki oikeasti tapahtunut saman vuorokauden aikana.

näyttely

Sunnuntai-aamuna taas klo 8.00 kohti Mikkelin ravirataa ja KV-näyttelyä. Aamulla sää oli pilvinen, mutta poutainen. Mutta juuri, kun kooikereiden arvostelu alkoi, alkoi myös koko iltapäivän kestävä sade. Onneksi oli vaihtovaatteita ja kumisaappaatkin mukana. Näyttelyteltta oli tällä kelillä aivan ehdoton.

Sää ei haitannut koirien esiintymistä ja näyttely meni Kelmin ja Prinkan osalta aivan nappiin. Uroksia oli vain kaksi veteraaniluokan urosta eli Timi ja Kelmi.  Kelmi voitti luokkansa ja oli ROP- veteraani sekä rotunsa paras; ROP.

Tässä tuomari Paula Rekirannan arvostelu Kelmistä:

Lähes 12- vuotias reipas ja hyväkuntoinen veteraani. Urosmainen pää. Kuono-osa jo hieman kuivunut. Kaunis ilme, hyvät korvat, riittävä kaula, hyvä eturinta ja runko. Kulmaukset tasapainossa. Vielä hyvä karvanlaatu. Kevyt ja vaivaton liikunta.

Kelmi ROP-vet ja ROP

Kelmi ROP-vet ja ROP

 

Myös narttuja oli esillä vain kaksi. Prinkan lisäksi nuorten luokan narttu, joka sai laatuarvostelussa EH.

Tässä Prinkan arvostelu:

Tyypiltään erinomainen, hieman pitkärunkoinen narttu, jolla erittäin kaunis pää. Hyvä silmät ja ilme. Hyvät korvat ja kaula. Erinomainen rinta ja rintakehä, hieman pitkä lanneosa. Tasapainoisesti kulmautunut, hyvä luusto, kaunis karvapeite. Kevyet rodunomaiset liikkeet. Liikkeessä melko iloinen häntä. 

Val Eri/1, SA, VSP, CACIB

Prinka VSP ja CACIB

Prinka VSP ja CACIB

 

Prinka todellakin sai ensimmäisen CACIB:nsa. Täytyy tässä ehkä asennoitua uudelleen ja alkaa miettiä Prinkallekin muutama ulkomaan reissu. Jospa siitäkin saisi leivottua C.I.B:n.

Ryhmäkilpailuissa ei sijoituttu tällä kertaa – ei veteraaneissa eikä 8-ryhmässä.

Paula Rekiranta arvosteli myös walesinspringerit. Vili ( Milfeddyg Rhagorol) tuli näyttelyyn omistajiensa Tanjan ja Mikon kanssa, mutta esittämisen ilo lankesi  minulle. Viliä en ollut nähnyt pitkään aikaan ja oli ilo huomata, että siitä oli kasvanut komea uros. Iloinen ja ystävällinen luonnekin oli entisellään. Mikko ja Tanja olivat selvästi harjoitelleet Vilin kanssa näyttelyesiintymistä ja sain Vilin esitettyä ilman vaikeuksia. Arvostelu oli kokonaisuudessaan hyvä, mutta pieniä puutteitakin löytyi: pyöreät vaaleat silmät, hieman pysy lapa ja ulkonevat kyynärpäät, hieman lyhyt etuaskel. Takakulmatukset olivat hyvät , kaunis pää, hyvä rintakehä ja selkälinja. Tuomarin mielestä Vili tarvitsee vielä lisää itseluottamusta ja antoi laatuarvostelussa EH. Kunhan Vili saa vähän lisää kehärutiinia, muuttuu esiintyminen varmasti rennommaksi ja Vilin hienot  liikkeet pääsevät oikeuksiinsa.

Ikävä kyllä kamera unohtui kotiin, joten kuvaa ei tähän kohtaan Vilistä saatu.

Näyttelyreissusta kotiuduttiin alkuillasta. Ruoka ja sauna maistui mainiolle. Kun koirat olivat ruoan päälle levänneet ja vähän puruluita rouskutelleet, innostuivat ne aloittelemaan lemmenleikkejä. Vielä ei onnistunutta astumista tapahtunut, mutta ei sen ollut vielä aikakaan, kun oli vasta 10. kiimavuorokausi. Annetaan ajan kulua.

Liisa

Liisa muokkasi tätä sivua 27.07.2015, 23:20

Kommentoi