| |||
NYT KUN KESÄ MENNYT ON lokakuu 2014
Niin se vaan kesä meni enkä ehtinyt yhtään blogikirjoitusta kirjoittamaan suurista aikeista huolimatta. Paljon olisi kyllä ollut kirjoitettavaa. Vaan voihan sitä lämmintä kesää muistella lämmöllä näin syksyn pimeinä iltoina. Aloitetaan vaikka NÄYTTELYISTÄ Kesän aikana käytiin neljässä näyttelyssä ja ne jäävätkin tämän vuoden viimeisiksi näyttelyissä kotimaassa. Marrraskuussa olemme menossa Kelmin ja Prinkan kanssa vielä Hollantiin kooikerhondjen erikoisnäyttelyyn. 1.6. oli Spanieliliiton 50- vuotis juhlanäyttely Tammelassa. Näyttelyllä oli hienot puitteet rehevien puiden katveessa nurmikentällä laajalla puistoalueella. Paikalle oli saapunut myös suuri ja edustava joukko kooikerhondjeja. Tuomarina toimi hollantilainen kasvattajatuomari Astrid Straaijer, joka teki tarkkaa työtä ja arvioi koiria koko rahan edestä. Alla muutama Tytti Käyhkön ottama potretti Koirista ja emännästäkin. Lempikin oli turistina mukana näyttelyssä.
Kelmin saavutus oli ROP-veteraani ja BIS 3 veteraani. Kelmin arvostelu vapaasti suomennettuna: 10,5 – vuotias , erittäin kaunis tyyppi, hyvät pituuden ja korkeuden mittasuhteet. Vielä kaunis maskuliininen pää ja kauniit silmät ja ilme. Hyvin asettuneet korvat ja kauniit korvakorut, hyvä kaula ja ylälinja. Hyvin asettunut häntä, kaunis rintakehä ja eturinta, vähän pysty olkavarsi, kaunis ja hyvin kulmautunut takaosa. Hyvä turkki ja koristekarvat. Edelleen erittäin hyvät liikkeet ikäisekseen.
Prinkan arvostelu: 1- vuotias, erittäin hyvän tyyppinen, hyvät korkeuden ja pituuden mittasuhteet, erittäin kaunis feminiininen pää ja kauniit silmät ja ilme, hyvin kiinnittyneet korvat ja kauniit korvakorut, hyvä kaula ja ylälinja, hännän kiinnitys voisi olla parempi. Kaunis rintakehä ja eturinta, hyvä luusto, etujalat vähän ranskalaisittain, vähän suora olkavarsi. kaunis turkki ja karvoitus ikäisekseen. Hyvät liikkeet, mutta häntä liikkuessa liian iloinen, Hännän takia EH.
14.6. oli vuorossa Kotkan näyttely Kotkan Ruusu Näyttelyalue oli kaunis mutta erittäin tuulinen meripuisto. Upeita kukkaistutuksia, lammikoita ja merellisiä elementtejä. Tuomarina puolalainen Dopierala Aneta Kelmin sijoitus ROP-vet ja PU 2 Arvostelu suomennettuna: Erittäin hyvän näköinen vanhempi poika, jolla ihastuttava pää ja tyypilliset korvakorut. Erinomainen runko. Vahva liikkuja, näyttää ikäistään nuoremmalta. Ammattimaisesti esitetty.
Prinkallakin oli hyvä päivä: tuloksena VSP ja SERT Prinkan arvostelu: Erittäin kaunis narttu, jolla ihastuttava pää ja feminiininen ilme, riittävä luusto, erinomaiset liikkeet. Hieman pitkä lanne. Turkki kehitysvaiheessa. Ammattimaisesti esitetty.
5.7. oli vuorossa Juvan kaikkien rotujen näyttely. Tuomarina Reia Leikola-Walden Tämä näyttelypäivä oli tyttärieni Siljan ja Sallan 30-vuotis syntymäpäivä. Silja ja Salla järjestivät yhteiset ”60- vuotisjuhlat” ystävilleen. Kaukaisemmat juhlavieraat majoitettiin kotiini, joten minä läksin juhlien alta evakkoon ystäväni Sirpan vieraaksi heidän kesämökilleen Sulkavalle. Näin yhdistyi mökkiviikonloppu ystävän luona ja koiranäyttely. Alla kuvia Siljan ja Sallan lahjaksi saamista kukkakimpuista.
Kelmillä oli taas hieno päivä: tuloksena ROP vet , ROP . Ryhmäkilpailuissa tuli myös sijoituksia: BIS 4 veteraani ja 8- ryhmässä sijoitus kuuden parhaan joukkoon. arvostelu: Hyväkuntoinen veteraani, miellyttävä pää ja ilme. Hyvä kaula ja ylälinja. Sopiva luusto. Hyvä runko. Tasapainoiset kulmaukset. Liikkuu sujuvasti. Hyvä turkki ja luonne.
Prinkakin sai hyvän arvostelun ja tuloksena jun ERI/1 arvostelu: Tasapainoinen narttu. Miellyttävä pää ja ilme. Hyvä luusto. Tasapainoiset kulmaukset. Ikäisekseen sopiva runko. Hyvä kaula ja ylälinja. Hieman pitkä lanneosa . Liikkuu hieman kapeasti takaa, riittävällä askelmitalla. Häntä kääntyy turhan paljon selän päälle. Erinomainen turkki, luonne ja esiintyminen. Lempikin viihtyi mökillä ja näyttelyssä Näyttelyn jälkeen oli hyvä rentoutua mökin pihanurmella
viimeisenä vaan ei vähäisempänä oli vuorossa MAAILMANVOITTAJANÄYTTELY HELSINGISSÄ 8.8. Ikimuistoisen hieno tapahtuma. Kyllä suomalaiset osaavat tehdä arvonäyttelylle upeat puitteet. Kooikerit arvosteli tanskalainen Lövenkjaer Svend Erik . Erittäin miellyttävä tuomari ja kaikesta näki, että hän todella piti kooikereista. Kelmin voittoputki vaan jatkui ja tuloksena oli ROP ja veteraani maailmanvoittaja 2014 . arvostelu suomennettuna: Erittäin hyvän kokoinen, erinomaiset mittasuhteet. Liikkuu erittäin vapaasti, mutta kyynärpäät vähän ulkonevat. Erittäin kaunis ilme. Erittäin puhtaat hampaat ikäisekseen. Hyvät korvakorut. Erittäin hyvä etuosa. Hyvä rintakehä ja runko. Hyvin kulmautunut. Hyvä karvanlaatu, mutta voisi olla vähän enemmän pohjavillaa.
Prinka ei tätä tuomaria sykähdyttänyt. Tuloksena jun EH. arvostelu: Liian kevytrakenteinen. Hyvän pituinen pää. Tarvitsee enemmän täytettä poskiluihin. Oikeanlaiset korvat. Riittävä kaula. Hyvä takaosa ja lanne, mutta liian kaareva häntä. Pitäisi kävellä ja seisoa enemmän suorassa. Kaunis väritys. Hyvät korvakorut. Super temperamentti.
10- vuotiaalla Kelmillä oli erinomainen näyttelyvuosi: 2 sijoitusta veteraaniryhmäkehässä ja kaiken kruunasi veteraani maailmanvoittajatitteli. Prinkallakin on jo kasassa 2 sertiä, joten hyvin voi teinikoira odotella aikuisten koirien näyttelyitä .
RALLYTOKO Aikaisempien vuosien hupi- ja täytelaji on tänä vuonna noussut merkittävään rooliin. Kelmin noustua helmikuussa mestariluokkaan, tuli keväällä mieleen tavoitella kisapaikkaa syksyllä lajin ensimmäisissä virallisissa SM-kisoissa. Joukkuetta emme tänä vuonna saaneet kasattua SM-kisoihin. Yksilökisoihin osallistumisvaatimuksena on yksi hyväksytty tulos mestariluokasta kisavuonna virallisessa rally-tokokisassa. Rally-tokosta tuli virallinen laji toukokuussa 2014. Aloitin mestariluokan liikkeiden harjoittelun vasta kesällä, mikä oli aivan liian myöhään. Monen uuden asian harjoittelu liian lyhyessä ajassa ei onnistunut. Lähes päivittäinen liikkeiden treenaaminen 3-4 viikon aikana ei ollut lainkaan järkevää. Kelmille ei jäänyt aikaa sulatella uusia asioita ja se aiheutti paineistumista kisoissa. ”Pakko onnisuta” asenne vaikutti minuunkin kisatilanteessa Kelmiä paineistavasti. Kaikki kesän 4 kisaa menivät aivan penkin alle. Kelmi ei pystynyt näyttämään sitäkään osaamista, mitä treeneissä osasi. Kun kävi selväksi, että tänä vuonna ei SM-kisoihin päästä, helpotti stressi meillä kummallakin. Tämä oli hyvä muistutus siitä, että harrastuksissa on muistettava edetä AINA KOIRAN EHDOILLA.
Aloitin treenit uudella asenteella ja liikkeiden huolellisella harjoittelulla. Teimme vain lyhyitä pätkiä ja tihensin palkkaamista. Harjoittelussa pidin myös välipäiviä. Kertasin helppoja liikkeitä ja sitä kautta koiran itseluottamus kasvoi ja taidot kehittyivät. Kävin testaamassa Kelmin kisafiilistä epävirallisissa kisoissa syyskuussa ja hyvältä näytti. Voitimme toisen radan 100 pisteellä ja meno oli iloista ja innokasta.
Nyt kun mestariluokan liikkeetkin alkavat olla paremmin hallussa, uskalsin ilmoittaa Kelmin Lahden kisoihin 1.11. Tuloksen saaminen ei silti ole mikään itsestään selvyys mestariluokassa kisatessa. Arvostelu tiukkenee luokka luokalta ylös päin kiivetessä. Siinä Kelmin sivussa Prinka selvitti alokasluokan lähes treenaamatta pelkkien pentukoulun eväiden varassa. Ensimmäinen kisa 9.8. Ylöjärvellä 85/100 pistettä, 16.8. Vantaalla 94/100 pistettä ja viimeinen alokasluokan kisa 24.8. Helsingissä 79/100 pistettä. Näytti siltä, että Prinka ei edes ymmärtänyt käyvänsä kisoissa. Ennen ja jälkeen kisasuorituksen se leikki toisten koirien kanssa ja kävi siinä välissä kävelemässä minun kanssa kisaradan läpi. Rally-tokon koulutustunnus 1 irtosi siis kolmella kisalla ja matkalippu avoimeen luokkaan. Syksyn kuluessa olen Prinkankin kanssa treenannut ylempien luokkien liikkeitä ja tähtäimessä on pari kisaa vielä tämän vuoden puolella. Nuori koira oppii uusia asioita hämmästyttävän nopeasti.
AGILITY on kuitenkin se rakkain koiraharrastus. Tänä vuonna kisaaminen on jäänyt vähiin. Kelmille tämä vuosi on todennäköisesti viimeinen kisavuosi ja Prinka on vielä liian nuori kisamaan. Kummankin kanssa olen käynyt 1-2 kertaa viikossa treenaamassa keskikesän taukoa lukuun ottamatta. Prinkalla oli keväällä pieni taantuma murkkuiän häiritessä menoa. Murkkuikä aiheutti epävarmuutta ja vauhti meinasi kadota treeneissä. Kesätauko ja leikkituokiot hallilla palauttivat normaalin Prinkan takaisin. Edelleen Prinkan kanssa vahvistan vauhdin ylläpitämistä ja esteille irtoamista. Harjoitukset pidän lyhyinä ja palkkaan liikkuvalle lelulle tiheästi. Vaatimustasoa nostan vähitellen ja kiinnitän huomiota siihen, että tärkeintä on vauhti ja iloisuus. Kisakentille ei ole mikään kiire. Sinne mennään sitten kun taidot on kisojen edellyttämällä tasolla. Kelmi nauttii edelleen aksaamisesta. Ikääntyminen kuitenkin jo näkyy vauhdissa. Kisoissa ei päästä enää ihanneaikaan, mutta estevarmuus on vielä tallella. Treeneissä rimat on minikorkeudella ja treenaan lyhyitä pätkiä. Tänä vuonna Kelmi on juossut 10 virallista starttia, mikä on noin 1/4 aktiivivuosien määrästä. Näistä kymmenestä startista 9 on virheettömiä ratoja, joissa yliaikaa 0,97s-12,4s. Yhtään hylkyä ei tänä vuonna ole tullut! Kouvolassa 8.6. Kelmi voitti ensimmäisen radan ja tuli toisella radalla toiseksi. Kumpikin rata ilman virheitä muutaman sekunnin yliajalla. Muumimukisarja karttui kahdella mukilla ja Kouvolan lakritsi maistui kotimatkalla.
Kauden päätapahtuma oli 21.9. paragi- ja seniori SM-kisat Liedossa. Seniorikisassa Kelmi juoksi vain yhden radan ja säästeli voimiaan paragiradoille. Paragi SM-kisassa Kelmi sai molemmilta radoilta puhtaan nollan ja sijoittui kokonaistuloksissa neljänneksi. 3-kategorian kisaajia oli tänä vuonna 10 kpl.
Tänä vuonna on suunnitelmissa vielä pari kisaa syksyn kuluessa. Vaikka tämä onkin Kelmin viimeinen kisavuosi, jatkamme treenaamista varmasti niin kauan kuin Kelmi siitä nauttii ja fysiikka kestää. Kovilla pakkasilla pidän treenitaukoa kummallakin koiralla. MEJÄ Kesän aikana on käyty muutaman kerran jäljestämässä sekä Kelmin että Prinkan kanssa. Kummankin kanssa jäljestys sujuu varmasti. Erityisesti Prinka on innostunut ja varma jäljestäjä. Se myös merkkaa makaukset mallikelpoisesti ja on jäljen päässä odottavasta verisienestä aivan innoissaan. Maksimissaan jälki on ollut noin 600 m pitkä ja 8h vanha. Ikävä kyllä Prinka on kevään murkkuiän jälkeen alkanut pelätä laukauksia. Tätä asiaa yritetään nyt työstää ”hui kauhistus”-levyn avulla. Siedätys on sujunut lupaavasti, mutta vielä on pitkä matka siihen, että Prinkan kanssa voisi mennä jälkikokeeseen.
Liisa muokkasi tätä sivua 20.10.2014, 23:14 Kommentoi | |||
|
ulkoasu ja tekniikka (c) by Janne Rautakannel :: sisältö (c) Kennel Milfeddyg | |||