Mörön selätysloma Levillä 22.-29.3.2014

24.3.2014   tuli vuosi siitä, kun menetin koirien koiran Ettan Levillä lomaillessamme. Tänä keväänä päätimme kuitenkin mennä samaan mökkiin samaan aikaan ja lähes samalla porukallakin kuin viime vuonna. Vain Ettan tilalla mukana oli teinikoira Prinka. Olin empinyt koko lomalle lähtöä viime tinkaan, mutta lopulta päätin, että paha karma on voitettava ja kohdattava tuo paikka uudelleen. Muistokynttilä Ettan muistoksi paloi tien penkalla mökin edustalla lähes koko viikon. Alkuun oli tietysti haikea mieli, kun ikävä tapahtuma tuli mieleen kaikissa yksityiskohdissaan. Vuoden aikana asiaa oli  käyty  perusteellisesti läpi omassa mielessä, Harrin ja ystävien kanssa keskustellen ja varmaan sen ansiosta  ilokseni  huomasinkin, että kipeät arvet sydämessä olivat lähes parantuneet ja pystyin muistelemaan Ettasta niitä iloisia asioita, joita se lyhyen elämänsä aikana tarjosi.

kynttilä Ettan muistolle

Sää suosi lomaamme. Aurinko paistoi lähes joka päivä ja lämpötila vaihteli nollan kahta puolta. Ladut olivat loistavassa kunnossa. Parina viimeisenä päivänä ladut alkoivat pinnastaan jäätyä ja voitelun kanssa oli vähän tekemistä, kun kumpikin hiidämme perinteisellä tyylillä.

Liisa ja Prinka mäkeä alas

Herri ja Kelmi ladulla

Entisen Kätkäjärven laavulle johtavan koiraladun lisäksi Leville oli tänä talvena avattu toinenkin koiralatu Könkäälle. Sille reitillä pystyi lähtemään Tonttulasta tai esim Rautuskylän kaupalta. Vaihtoehtoina oli 6 km, 14km tai 20 km reitit. Myös valorakan 6 km latua sai hiihtää koiran kanssa iltaisin klo 21 jälkeen. Tälle valaistulle ladulle pääsi mökiltä suoraan. Tosin myöhään illalla ei enää tehnyt mieli hiihtämään, kun päivällä oli hiihdellyt auringonpaisteessa muutaman tunnin. Koirien kanssa hiihdimme kolmena päivänä. Kaksi kertaa Kätkäjärven ladun 13 km ja kerran Könkäällä 14 km. Yhteensä hiihdimme viikon aikana noin 90 km ja yhtenä päivänä laskettelimme Etelä-rinteillä. Sinä päivänä tuuli niin kovaa, että monta hissiä oli tuulen takia suljettu.

Tuikun rinteet

On kyllä tosi hyvä, että koirienkin kanssa pääsee hiihtämään. Muuten on aika tylsää pitkän hiihtopäivän jälkeen lähteä koirien kanssa hihnalenkeille katuja mittaamaan, kun Levillä ei juuri missään voi pitää koiria vapaana: laduilla ei luonnollisestikaan saa kävellä, eikä moottorikelkkaurillakaan katsota suopeasti ja jos sinne eksyy, kannattaa pitää koira kiinni, ettei jää kelkan alle. Lunta on niin paljon, ettei umpihangessa voi kävellä.

Tauko laavulla

Prinka nauttii juoksemisesta

Ei loma ihan pelkkää urheilua ollut. Kyllä siihen mahtui tanssia, herkuttelua ja leppoisaa oleilua  tunnelmallisessa mökissä. Välillä maistui olut tai minttukaakao hiihtolenkin jälkeen terassilla taivaallisen hyvälle. Perinteen mukaan käytiin myös Vinkkarin after-skissä jammailemassa pöydällä.

lepoa hiihtolenkin jälkeen

Tulipa varattua mökki ensi vuodeksikin.

Kommentoi