Maakuntamatka Keski-Suomeen 22.-23.3.2014

Viime viikonloppu vierähti sujuvasti Keski-Suomessa Jyväskylä seudulla. Lauantaina oli agikisat Jyväskylän Agility Teamin hallilla Killerillä ja sunnuntaina ryhmänäyttely Korpilahdella. Lisäksi kävin kyläilemässä Pellen omistajien eli Pesosten luona.

Kerrankin kisa-aikataulu suosi vähän pitemmältä matkalta tulevaa kisailijaa. JATin kisat alkoivat 2-luokilla, mikä tarkoitti sitä, että 1-luokan ensimmäisen radan rataantutustuminen alkoi vasta klo 14. Lähdin ajelemaan Lappeenrannasta siinä yhdeksän aikaan ja ehdin sopivasti kirjaamaan itseni hotelliin sisään ennen kisapaikalle siirtymistä.

Olin ilmoittanut Hilman kahdelle agiradalle, joilla tuomaroi Jari Suomalainen. Tarjolla olisi ollut vielä hyppyrata, mutta seuraavan päivän näyttelyä ajatellen, en halunnut ”jäykistää” Hilmaa liikaa. Agiradoilla oli tavoitteena puhtaat kontaktit ja sitä myöten 0-tulos.

Ensimmäisellä radalla 0-tulos kariutui keppien aloitukseen. Keppien aloitus oli näennäisen helppo. Suora lähestyminen putken ja hypyn kautta, mutta tämä osoittautui ongelmaksi monelle muullekin, koska koirat tulivat kepeille kovaa vauhtia ja moni pujahti väärään väliin tai kokonaan ohi. Hilma ajautui ohi, vaikka olin tajunnut tämän riskin rataantutustumisessa ja ottanut huomioon. Keppien jälkeen rata jatkui sujuvasti kolmanneksi viimeiselle esteelle, joka oli A-este. A-esteellä Hilma teki hurjan loikan yli kontaktin käskyistä huolimatta. Tässä kohtaa laitoin radan seis ja otin A:n uudestaan ja samalla väärän radan. Tuloksena siis HYL. Sen jälkeen suorinta reittiä pois radalta. Tulipahan muistutettua Hilmalle miten kontakti pitää suorittaa.

Seuraava rata menikin tosi hyvin. Puhdas puomin kontakti, hyvät kepit, puhdas keinun kontakti ja taas oltiinkin kolmanneksi viimeisellä esteellä eli A:lla. Tällä kertaa jättäydyin vähän jälkeen, jotta Hilma vähän hidastaisi ja saataisin tehtyä kontakti hallitusti. Mutta Hilmalla oli eri suunnitelmat, viuh vaan ja se oli jo tehnyt A:n ja jatkoi rataa loppuun. Minulla ei ollut tässä kohtaa mitään tietoa tuliko siitä virhe vai ei. Pellen emäntä Elviira oli lapsineen katsomassa meidän kisoja ja heidän mielestään Hilmalla osui ainakin kaksi tassua kontaktille. Tässä kohtaa minä lähdin Hilma kanssa jäähdyttelylenkille odottelemaan tuloksien valmistumista. Ja voi sitä riemun määrää, kun lenkin jälkeen selvisi, että me voitettiin se rata nopeimmalla 0-tuloksella 🙂 Se oli siis meidän toinen LUVA!

Tuloslista voittoradalta

Palkintojen jaon jälkeen lähdin kyläilemään Pesosilla. He asuivat ihan Killerin lähettyvillä rivarissa. Tosi kivat ulkoilumaastot Pellellä! Pesosilla minua odotti lämmin vastaanotto ja Pellekin muisti vielä kasvattajan ja siitä hyvästä sain märät pusut ja iloiset hännänheilutukset. Pellestä oli kasvanut hieno ja reipas poika. Pelle oli samanlaista mallia kuin sisaruksensa eli vielä aika hontelo ja kapea, mutta kyllähän ne raamit ehtivät nuorella miehellä vielä täyttyä. Kahviteltiin ja vaihdettiin kuulumisia. Lapset esittelivät Pellen oppimia taitoja. Taitava ja tottelevainen poika.

Lopuksi yritettiin saada Pellestä seisomakuvaa, mutta Pelle ei tästä pitänyt ja yritti luikkia emännän ja isännän luo turvaan, kun kasvattaja kiusasi. Totesimme yhdessä, että näyttelyesiintyminen kaipaa pientä harjoittelua ennen toukokuun näyttelyä Kouvolassa. Alla pari kuvaa Pellestä:

Pelle seisoo

Pelle isännän sylissä

Lauantai-illan ohjelmaan kuului vielä iltalenkki Hilman kanssa ja kuraisen koiran pesu. Sitten tyytyväisenä ja väsyneenä unten maille.

Aamulla lenkin ja aamupalan jälkeen kamat kantoon ja autolla kohti Korpilahtea. Näyttelypaikka oli kurainen ja auton joutui jättämään todella kauas maneesista, jossa walesikehä oli. Kuin ihmeen kaupalla sain koiran perille suhteellisen kuravapaana. Näyttelyyn oli ilmoitettu kuusi walesia, joista kolme urosta ja kolme narttua. Hilma oli ainut käyttöluokan narttu. Tuomarina waleseilla oli Paula Heikkinen-Lehkonen. Hilma esiintyi oikein hyvin ja kauniisti. Tuomarin kirjoittaessa arvostelua Hilma seisoi kuin tatti paikallaan, tosin häntä jaksoi heilua koko arvostelun ajan 🙂 Tuloksena EH. Ei ollut siis meidän päivä.

Kaiken kaikkiaan oikein mukava viikonloppu, josta hyvät tulokset. Näyttelyssäkin törmäsi yllättävän moneen tuttuun, vaikka oltiin ”kaukana kotoa”. Pelleä oli myös tosi kiva nähdä. Tänä vuonna täytyy uudestaankin ajella Jyväskylään, kun agikisoista oli palkintona ilmainen startti virallisiin kisoihin.

T: Silja

Kommentoi