Kuillo kesälomalla mummolassa 6.12

Kaupunkilaiskoira Kuillo on tullut taas kesälomalle mummolaan. Kuillo on siis tyttäreni Sallan ja hänen miehensä Roopen espanjalainen löytökoira. Kuillo oli löytynyt noin puolivuotiaana pellolta kuljeksimasta ja poimittiin löytökoiratarhalle talteen. Kastraation, loishäätöjen, rokotusten ja leishmaniaasitestien jälkeen Kuillo saapui suomeen heinäkuussa 2008 noin 7 kk ikäisenä. Kuillo oli alusta asti valloittava pieni koira. Se muistuttaa paljon espanjalaista rottakoiraa – ratoneroa, mutta toisaalta siinä on jack russelin terrierin piirteitä. Se rakastaa kaikkia ihmisiä ja erityisesti lapsia ja tulee hyvin toimeen kaikkien koirien kanssa. Se hallitsee hyvin koirien rauhoittavat eleet ja sosiaaliset käyttäymistavat. Kadulla elämä on opettanut pientä koiraa. Se on hyvin hellyyden kipeä ja pitää lämpimästä, mutta on myös hyvin reipas lenkkeilijä. Isäntänsä Roopen kanssa se juoksee kevyesti jopa 22 km lenkkejä, johon maratoonarilta menee pari tuntia. Ankarat pakkaskelit ja vesisade ei ole Kuillon mieleen. Talvella ulkoillaan toppapomppa päällä ja tossut jalassa ja vesisateella ei millään huvittaisi mennä ulos. Kuillo on hyvin  älykäs ja oppii nopeasti uusia asioita. Sen on erittäin leikkisä ja toiminnanhaluinen.

Kuillo

Kuillon tarkka katse

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mummolassa Kuillo viihtyy niin hyvin, että välillä se ei haluaisi mennä autoon, kun kotimatka Helsinkiin alkaa. Mummon ( minun) lisäksi mummolassa parasta on Kelmi ja Etta. Lempikin menettelee, kun sen jättää rauhaan. Kuillo on Ettan paras kaveri.

Tällä erää Kuillon lomailu kestääkin tavallista kauemmin, kun kotona Helsingissä putkiremontti aiheuttaa hankaluutta koiran elämään. Lomalla on ollut monenlaista puuhaa. Hauskinta on Ettan kanssa leikkiminen niin, että sohvatyynyt lentelee lattialle. Jalkapallon pelaaminen avaralla pihalla on myös hauskaa. Pelin kulku menee niin, että minä potkaisen pallon lentoon, Etta juoksee sen kiinni ja samassa Kuillon on paikalla ja riuhtaisee pallon Ettan suusta pois. Ja sitten odotellaan taas uutta syöttöä. Pihalla on myös harjoiteltu vähän agilitya omilla esteillä ja pääsipä Kuillo kerran Ettan treeneihinkin mukaan ja sai juosta treenin lopuksi putkea ja muutaman hypyn. Mieluisaa on tietysti metsälenkit, jossa välillä heitetään keppiä haettavaksi. Uimaan Kuillo ei ole halunnut itse mennä. Se on kuitenkin erittäin nopea uimari kun se on kannettu veteen ja laskettu uimaan rantaan. Lämpimän maan koirana se ei ehkä pidä viileästä vedestä. Tehokkaampaa lenkkeilyä on tehty pyörän kanssa. Autoon pakataan kolme koiraa; Kelmi, Etta ja Kuillo ja pyörä telineeseen ja metsään. Kaikki kolme koiraa juoksevat kiltisti pyörän takana, kun ajelemme pieniä metsäteitä ja polkuja. Näin saadaan hyvää treeniä koko sakille kerralla.

erätauko jalkapallopelissä

 

Viime keskiviikkona Kuillo pääsi Siljan ohjaamana kokeilemaan rallytokoa ja muuta tokoilua koirakoulu Nuuskun treeneissä. Silja treenasi vuorotellen Hilmaa ja Kuilloa ja minä Ettaa ja Kelmiä. Kuillokin oli aivan innoissaan ja tosi taitava, vaikka ei ollut ennen moiseen lajiin tutustunut. Häntä innokkaasi vipattaen se piti koko ajan hyvän kontaktin Siljaan, seurasi hienosta ja teki pysäytykset ym temput kuin vanha tekijä.

Loma aikana päästään taas harjoittelemaan verijälkeä. Siihen Kuillokin tutustui viime kesänä ja osoittautui tarkkanenäiseksi ja reippaaksi jäljestäjäksi.

Roope on antanut Ettalle ja Kuillolle lempinimet Älli ja Tälli. En vain tiedä kumpi on kumpi. Meno on välillä aika raisua ja hoopoa. Koiruuksiakin ne porukalla tekevät. Viimeksi kun tultiin koirakoulusta kotiin, Kuillo nosti pihalle tultuaan kuonon pysyyn ja ryntäsi täyttä vauhtia tontin rajalle. Etta ja Kelmi tietysti haukkuen perään. Ja ennen kuin ehdin paikalle katsomaan, mikä siellä on, olivat koirat ehtineet kaivaa vallihaudan siiliraukan ympärille. Jätä- käskyllä ne kuitenkin lopettivat ja siirtyivät syrjään. Kävin myöhemmin katsomassa ja onneksi siili oli päässyt poistumaan montusta omille teilleen.

Älli ja Tälli vai toisin päin

siili parka montussa

 

 

 

 

 

 

 

 

Toivottavasti lämpimiä säitä riittää vielä tänä kesänä, että pieni espanjalainen voi nauttia pihanurmella loikoilusta auringon lämmössä.

Kuillo nauttii auringosta

 

 

Liisa muokkasi tätä sivua 17.09.2012, 3:22

Yksi kommentti “Kuillo kesälomalla mummolassa 6.12”

  1. Aila sanoo:

    Olipa sydäntä lämmittävää lukea Kuillon tarina, joka on päättynyt hyvin onnellisesti koiran päästessä hyvään kotiin Suomeen ja saa myös mummolassa nauttia Suomen kesästä ja koirakavereista. Näin toivoisi käyvän kaikille löytökoirille, mutta valitettavasti maailma on joskus epäoikeudenmukainen paikka niin ihmisille kuin eläimillekin.

Kommentoi