20.10. agikisoja

Ettalla on nyt takanaan muutama kolmosluokan kisa. Tuloksena rivi hyllyjä ja yksi hyväksytty tulos.  Tilaa on siis tuleville palkinnoille, kunhan taidot riittävät niiden keräämiseen. Kaikilla radoilla on toki ollut enemmän hyvää kuin huonoa, mutta treenattavaa riittää vielä, ennen kuin tulosta alkaa tulla. Tulinkin tämän päivän kotikisojen jälkeen siihen tulokseen, että jäämme Ettan kanssa vähäksi aikaa kisatauolle ja treenataan kuvioita varmemmiksi. Ei kannata turhautua hylkyjä kerätessä, vaan käyttää sekin aika treenaamiseen. Ettan ohjauksessa ei toimi samat asiat kuin Kelmillä. Etta liikkuu kauempana minusta kuin Kelmi ja sen radan lukutaito ei ole vielä kovin varmaa. Se on hyvin tarkka ohjauksesta ja menee tarkalleen sinne, mihin ohjataan ja lukitsee esteet ajoissa. On myös aika haasteellista kisata kahdella eri tavalla liikkuvalla koiralla samassa kisassa. Suunnitelmat pitää tehdä kahdella tavalla, mikä vähän haittaa keskittymistä. Mutta on ihanaa elää taas tätä vaihetta aksassa, kun voi opetella nuoren koiran kanssa uusia juttuja.

Kelpo poika kunnostautui tänään omissa kisoissa ja nappasi moraalisesti tuplanollan. Eka radalta tulikin ihan oikea nolla 1,37 s alle alle ihanneajan ja toinen sija. Harmi, että kisaajia oli vain 16, joten  serti ei siirtynyt Kelmille. Toisella radalla aiheutin itse hyllyn, kun olin tutustunut rataan väärin. Ohjasin Kelmin yhden hypyn liikaa, mutta muuten suoritus oli puhdas nolla.

Kelmillä on nyt kasassa 2 SM- nollaa, mikä on keskimääräistä parempi tilanne tähän aikaan vuodesta. Kaksi kertaa on lisäksi ollut karvan päässä tuplanolla, joten sekin on ihan mahdollista, kuten se sertikin. Aina sitä vaan jaksaa toivoa.

Lpr medi 3 agirata

Tämän päivän radat vielä ratapiirrosten avulla kerrottuna.

Yllä tuomari Marjo Heinon agirata, josta Kelmi sai nollan ja sijoittui toiseksi ajalla 49,63. Kelmin etenemä oli noin 3,55 m/s.

Ettaa ei voi vielä jättää keinulle suorittamaan estettä loppuun ja siirtyä sivuttaissuunnassa esteeltä. Senpä vuoksi en saantu hyvää linjaa pituudelle, vaan innokkasti eteen irtautuva Etta uhkasi hypätä pituuden jäkeisen esteen väärinpäin. Jouduin ottamaan sen takaisin ja korjaamaan linjaa, josta aiheutui kielto. Putkelta 13 putkelle 14 mennessä kiirehdin liian aikaisin ohi puomin linjan. Putkelle 14 ohjaus jäi kesken ja vedin Ettan puomille – väärä rata ja Hylky. Radan loppupuolella  A-esteen alla olevalle putkelle mennessä vedin Ettaa liikaa A:n editse, jolloin se liihotteli editseni ohi putken suun. Kun kutsuin sitä takaisin, kiipesi se A:lle takakautta ja tuloksena ”toinen” hylky. Jatkoin kuitenkin radan loppuun ja keppien aloitus meni hienosti.

medi 3 hyppyrata

sitten vuorossa hyppyrata. Kelmi teki taas hienoa työtä ja juoksi ”nollaradan” . Minä vaan olin keksinyt oman radan ja ohjasin Kelmin ennen keppejä myös aloitushypyn takaa kepeille. Tuloksena siis hylky. Yleisön kohahduksesta arvasin, että nyt meni jotain pieleen. Vasta maalissa selvisi, että olin tutustunut rataan aivan väärin.

Etta aloitti radan hienosti, mutta lähti laajaan liitoon pituuden jälkeen ohi renkaan, kun en riittävästi vetänyt liitävää koiraa oikealle linjalle. Etta ehti hypätä pituuden jälkeisen hypyn, joten tulosena hylky. Kun kerran oli hylky alla, päätin kokeilla onnea ja selvittää  saksalaisella hypyn  ennen putkihässäkkää, mutta heitto takaakiertoon hypyn vasemman siivekkeen ympäri oli liian voimakas tai väärin suunnattu ja Etta upposi hypyn vieressä olevaan putkeen. Loppu meni taas ihan mukavasti, paitsi viimeinen keppi jäi pujottelematta.

Seuraavat kisat on suunnittelilla vasta joulukuussa. Katsotaan nyt, kisaanko silloin molemmilla vain ainoastaan Kelmi-papalla. Sitä ennen nautitaan treeneistä mainioiden koirujen kanssa.

Alla pari Siljan ottamaa kuvaa syksyisellä metsäretkellä.

Etta mättäällä

Kelmi iloisena

Yksi kommentti “20.10. agikisoja”

1. http://www./ sanoo:
   1.3.2017 klo 9.30

   Normally I’m against killing but this article slaughtered my ignorance.

Kommentoi