{"id":353,"date":"2012-04-27T17:07:49","date_gmt":"2012-04-27T14:07:49","guid":{"rendered":"http:\/\/www.elainklinikkakotisalo.fi\/milfeddyg\/?page_id=353"},"modified":"2012-04-27T17:13:56","modified_gmt":"2012-04-27T14:13:56","slug":"kooikerhondje","status":"publish","type":"page","link":"http:\/\/www.elainklinikkakotisalo.fi\/milfeddyg\/rodut\/kooikerhondje\/","title":{"rendered":"Kooikerhondje"},"content":{"rendered":"<p>Kooikerhondje on pieni vilkasluontoinen lintukoira, joka on aito mets\u00e4styskoira. Kotimaassaan Hollannissa sit\u00e4 k\u00e4ytettiin ennen\u00a0sorsalintujen houkuttelijana. Rodun nimi muodostuu kahdesta sanasta kooiker ja hondje. Kooiker tarkoittaa verkkoh\u00e4kin omistajaa ja hondje pient\u00e4 koiraa. Toisin sanoen kooikerhondje on linnustajan pieni koira.<\/p>\n<p><strong>K\u00e4ytt\u00f6tarkoitus<\/strong><br \/>\nKotimaassaan rotua k\u00e4ytettiin ensisijaisesti h\u00e4kkiansastajan apurina. Pieni punavalkoinen koira, jolla on valkoinen h\u00e4nn\u00e4n k\u00e4rki, muistuttaa sorsien luontaista vihollista kettua. Sorsien seuratessa tarkkaavaisena koiraa, ne eiv\u00e4t havaitse mets\u00e4st\u00e4j\u00e4n l\u00e4sn\u00e4oloa. Kun koira on saanut sorsan h\u00e4kkiansaan johtavaan kanavaan, mets\u00e4st\u00e4j\u00e4 s\u00e4ik\u00e4ytt\u00e4\u00e4 linnun syvemm\u00e4lle ansaan. Mets\u00e4styskauden ulkopuolella kooikerhondje\u00a0toimi my\u00f6s tuhoel\u00e4inten h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. \u00d6isin koiran t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 oli l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 omistajaansa\u00a0ja vartioida h\u00e4nen untaan.<\/p>\n<p>Kooikerhondje muistuttaa ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n spanielia tai pient\u00e4 setteri\u00e4. Hollantilaiskasvattajien mukaan rotu on ns. &#8221;spioen&#8221; ja se on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 setteri\u00e4 kuin perinteist\u00e4 spanielia. Vaikka kooikerhondje ei ole noutaja, eiv\u00e4tk\u00e4 sen alkuper\u00e4iset k\u00e4ytt\u00e4tarkoitukset edellyt\u00e4 pehme\u00e4\u00e4 suun otetta riistaan, noutavat useimmat kooikerhondjet mielell\u00e4\u00e4n mit\u00e4 tahansa kepeist\u00e4 ja palloista sorsiin ja kanalintuihin. Monet kooikerhondjet my\u00f6s uivat mielell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p><strong>Luonne<\/strong><br \/>\nRotum\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 kertoo kooikerhondjen olevan &#8221;iloinen, ei \u00e4\u00e4nek\u00e4s, hyvin riippuvainen kotiymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n, yst\u00e4v\u00e4llinen hyv\u00e4luonteinen ja valpas&#8221;. Kooikerhondjelle sallitaan varautuneisuus vieraita kohtaan, mutta tutustuttuasi siihen saat siit\u00e4 elinik\u00e4isen yst\u00e4v\u00e4n. Jotta kooikerhondjesta tulee yhteiskuntakelpoinen ja\u00a0reipas koira, se vaatii\u00a0pennusta alkaen perusteellisen sosiaalistamisen.<\/p>\n<p>Kooikerhondje oppii nopeasti &#8211; niin hyv\u00e4ss\u00e4 kuin pahassakin.\u00a0Miellytt\u00e4mishalunsa ansiota sit\u00e4 on helppo motivoida ja positiivinen vahvistaminen toimii erinomaisesti. Kooikerhondjeista l\u00f6ytyy kuitenkin herkki\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4, joille yksi \u00e4rj\u00e4isy v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n aikaan h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 kuukausien koulutuksen.<br \/>\nLyhyesti sanottuna kooikerhondje on aktiivinen koira, joka vaatii paljon virikkeit\u00e4 ja liikuntaa.<\/p>\n<p><strong>Terveys<\/strong><br \/>\nKooikerhondjen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen elinik\u00e4 on 10-14 vuotta. Vanhimmat kooikerit ovat olleet 19- vuotiaita. Rotu ei kuulu PEVISA-ohjelmaan, mutta jalostuksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t koirat tutkitaan polvien, lonkkien, silmien ja vWd:n osalta. Vaikka vakaviakin perinn\u00f6llisi\u00e4 sairauksia tunnetaan useita, niit\u00e4 esiintyy\u00a0suhteellisen harvoin ja rotu on Suomessa pienest\u00e4 kannasta huolimatta perusterve. Kooikerilla esiintyvi\u00e4 perinn\u00f6llisi\u00e4 sairauksia: ENM eli perinn\u00f6llinen nekrotisoiva selk\u00e4ydinhalvaus, epilepsia, von Willebrandin tauti, polvilumpion sijoiltaanmeno, HD eli lonkkadysplasia, autoimmuunisairaudet (Myasthenia gravis, munuasivika, systeeminen lupus erytematosus, autoimmuuni trombosytopenia, immuuniv\u00e4litteinen suolistotulehdus), silm\u00e4sairauksia ( HC eli perin\u00f6llinen katarakta, MRD, PHTVL\/PHPV, PPM ja v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tavalla kasvavat ripset).<\/p>\n<p><strong>Harrastukset<\/strong><br \/>\nKooikerhondje on eritt\u00e4in monipuolinen harrastuskoira, sill\u00e4 se on valpas ja aina valmiina toimintaan. Monet kasvattajat etsiv\u00e4tkin\u00a0kasvateilleen nimenomaan harrastavia koteja. kooikkereiden keskuudessa suosittuja harrastuksia on agility, n\u00e4yttelyt, mej\u00e4 ( mets\u00e4styskoirien j\u00e4ljestyskoe), toko. Kooikkerilla on oikeus osallistua spanielien taipumuskokeisiin, vaikka sen l\u00e4p\u00e4isemist\u00e4 ei niilt\u00e4 vaadita muotovalion arvoon. Muutama kooikkeri on l\u00e4p\u00e4issyt BH- k\u00e4ytt\u00e4ytymiskokeen ja useat kookkerit ovat k\u00e4yneet luonnetestiss\u00e4.<\/p>\n<p>Lis\u00e4\u00e4 tietoa kooikerhondjesta l\u00f6yd\u00e4t Suomen Kooikerhondje ry:n kotisivuilta <a href=\"http:\/\/www.kooikerhondje.fi\" target=\"_blank\">www.kooikerhondje.fi<\/a>.<\/p>\n<p><strong>Rotum\u00e4\u00e4ritelm\u00e4<\/strong><br \/>\n<a href=\"http:\/\/www.kennelliitto.fi\/NR\/rdonlyres\/4E348E46-F0C2-4D3C-92C0-7E404EE03FD7\/0\/kooikerhondje320.pdf\" target=\"_blank\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-358\" title=\"pdf-logo\" src=\"http:\/\/www.elainklinikkakotisalo.fi\/milfeddyg\/wp-content\/uploads\/2012\/04\/pdf-logo-e1335535924948.png\" alt=\"\" width=\"80\" height=\"80\" \/><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kooikerhondje on pieni vilkasluontoinen lintukoira, joka on aito mets\u00e4styskoira. Kotimaassaan Hollannissa sit\u00e4 k\u00e4ytettiin ennen\u00a0sorsalintujen houkuttelijana. Rodun nimi muodostuu kahdesta sanasta kooiker ja hondje. Kooiker tarkoittaa verkkoh\u00e4kin omistajaa ja hondje pient\u00e4 koiraa. Toisin sanoen kooikerhondje on linnustajan pieni koira. K\u00e4ytt\u00f6tarkoitus Kotimaassaan rotua k\u00e4ytettiin ensisijaisesti h\u00e4kkiansastajan apurina. Pieni punavalkoinen koira, jolla on valkoinen h\u00e4nn\u00e4n k\u00e4rki, muistuttaa sorsien [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":363,"menu_order":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-353","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"http:\/\/www.elainklinikkakotisalo.fi\/milfeddyg\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/353","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"http:\/\/www.elainklinikkakotisalo.fi\/milfeddyg\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"http:\/\/www.elainklinikkakotisalo.fi\/milfeddyg\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.elainklinikkakotisalo.fi\/milfeddyg\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.elainklinikkakotisalo.fi\/milfeddyg\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=353"}],"version-history":[{"count":7,"href":"http:\/\/www.elainklinikkakotisalo.fi\/milfeddyg\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/353\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":365,"href":"http:\/\/www.elainklinikkakotisalo.fi\/milfeddyg\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/353\/revisions\/365"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"http:\/\/www.elainklinikkakotisalo.fi\/milfeddyg\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/363"}],"wp:attachment":[{"href":"http:\/\/www.elainklinikkakotisalo.fi\/milfeddyg\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=353"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}